Uinnissa Elias osoittautui todelliseksi vesipedoksi! Jopa ohjaajat yltyivät kehumaan miten innokas tämä meidän pieni uimari onkaan. Kädet ja jalat kävivät lakkaamatta ja vesi läiskyi. Mikään asento ei tuntunut olevan ikävä pienen vesipedon mielestä. Uitiin siis mahallaan, selällään ja pystyssä. Hypytettiin, pyöriteltiin, "heiteltiin" ja ilme ei kertaakaan värähtänyt apeaksi, vaan nautittiin todella paljon. Veden pinnalla lilluvat pallot olivat myös hirmuisen kivoja, vaikka ne ikävästi tuppasivatkin karkaamaan pieniltä käsiltä. Vettä kaadettiin päähän ja testattiin sukellusrefleksi, ja senkin ukko otti coolisti vastaan silmää räpäyttämättä hengitystä pidättäen. Eli refleksi tallella, vaikka eilen tuli maagiset 6 kuukautta täyteen. Ohjaaja sanoikin, ettei se refleksi yleensä kovin äkkiä katoa, eikä yhtäkkiä. Olipa ryhmässä ollut aikaisemmin 9 kuukaudenkin ikäinen aloitteleva vauvauiskentelija, jolla refleksi oli ollut tallella. Päästään siis sukeltamaankin Eliaksen kanssa muutaman kerran päästä. Ohjaaja ennusti oikein, että ukko tulee olemaan todella väsynyt uintikerran jälkeen. Eipä tarvinnut kuin autoon laittaa niin simmut painuivat kiinni. Meidän pikku uimari <3
Vauvauinti on täälläkin parasta unilääkettä! :)
VastaaPoistaIhana lukea, että teilläkin asustelee oikea vesipeto.
Meillä oli viime sunnuntaina tauon jälkeen eka uinti ja paikalla oli meidän poikaakin vanhempia (ja myös nuorempia) vauvoja. Saatiin vähän vakoilla mitä luvassa on. Meillä alkaa kohta sukellutukset toiselta vanhemmalta toiselle. Edistyneimmät vauvat istuivat altaan reunalla ja hyppivät sieltä itse veteen. Hui! :)
Meidän uinnissa meidän poju on nuorin uija. Vauvoja ei taida olla kuin ihan pari meidän lisäksi. Tykkään kun siellä on muutenkin aika väljää, eikä olla toistemme tiellä altaassa. Uskomattoman taitavia on kyllä osa niistä vanhimmista sisaruksista, nehän ui ihan täysin itse, loikkiivat reunalta veteen ja laskeevat liukumäestä :)
Poista