Pööö! -sanoo refluksikko

Voisikohan tämän lukea jo Eliaksen ekaksi sanaksi? :D  Poju on siis keksinyt vanhan mutta uudelleen lämmitetyn leikin, eli kurkistusleikin, ja sitä myötä alkanut hokemaan "Pööööööö!"  Hauskinta tässä on, miten innoissaan pieni mies on sanasta, ja hokee sitä lähes lakkaamatta. Ja on arvatenkin ihan fiiliksissä siitä, että sitä toistellaan hänelle takaisin. Sana tulee ihan oikeassa paikassa, ja oikeassa merkityksessä: Eemeli menee peiton alle makaamaan, ja Elias nostaa peittoa yhdestä nurkasta kurkaten alle ja huutaen samalla PÖÖÖÖÖ! Samaten sohvan takaa tai pöydän takaa tuolilla seisoen, saattaa pikku kummitus hypätä pystyyn ja huutaa innokkaana silmät loistaen PÖÖÖÖ! Meidän pieni hassuttelija, naurua ei puutu elämästä <3

Sitten niitä ikävämpiä juttuja, eli refluksia. Viikko sitten koettiin viimeaikojen pahin yö, kun Elias vain huusi 2-3 tuntia suoraa huutoa keskellä yötä. Ei auttanut sylittely, silittely, särkylääke, heijaus, kävelyttäminen sylissä… Hetkeksi rauhoittui, mutta vain hetkeksi. Olin jo päivällä havainnut, että ruokaa nousee Eliaksen kurkkuun röyhtäillessä, ja pikkuinen joutui nielemään selkeästi sulaa massaa takaisin mahaan. Jotenkin sitä vain oli niin sokea, ettei tajunnut yhteyttä. Huono äiti, I know…. Seuraavana päivänä vähän kirkkaammilla aivoilla päikkäreiden avittamina onneksi tajusin mistä yölliset huutelut saattoivat johtua (no daah, taas nieleskeltiin ja röyhtäiltiin päivä), ja seuraavana iltana annoin jo aikaisemmin kokeiltua Zantacia (happosalpaaja) iltalääkkeenä. Ja kas, nyt ollaan nukuttu 4 yötä lähes heräämättä koko yön!! En voi sanoin kuvailla millainen olo on tällä hetkellä, tältäkö oikeasti tuntuu kun ei ole univelkaa kilotolkulla?! Viime yön poika nukkui kokonaan omassa sängyssään, jota siis ei tapahdu todellakaan kovin usein. Nyt on vielä arvoituksena mistä tuo refluksi johtui. Ruokavalio on pysynyt samana, eikä uusia ole kokeiltu. Tosin ennen tätä  pojat olivat keskenään kyläilemässä kun olin päivän töissä, joten ihan satavarmaksi en voi sanoa etteikö siellä olisi jotain suuhunsa napannut. Ehtiväinen poika kun on!

Harjoittelin ruusun tekoa myös omenankukka -muotilla. Näin ruusu valmistuu paljon nopeammin,
mutta on ehkä vähän yksinkertaisemman näköinen, mutta ihan kelvollinen kuitenkin jos näitä on monta.

Leipomis-stressi alkaa helpottaa jo vähän, vaikka isoin homma on vielä edessä, eli ristiäiskakun koristelu. Sain valmiiksi kakun "katseenvangitsijan", eli itse vauvakoristeen, ja pitää sanoa kyllä että olen tyytyväinen!! Toivottavasti myös kakun tilaaja tykkää! Te lukijat saatte odotella ainakin huomiseen kuvaa siitä, mutta tulossa on! :)

Refluksia vai ei...?

Kuulin tänään tarinan vuoden ikäisestä lapsesta, jolla oli ollut 10 korvatulehdusta elämänsä aikana. Perhe oli muuttanut, ja luonnollisesti vaihtaneet samalla hoitavaa lääkäriä. Uusi lääkäri oli ensimmäisenä kysynyt, onko perhe kokeillut refluksilääkitystä. Ja siitä oli alkanut perheelle uusi elämä. Korvatulehdukset olivat lakanneet siitä päivästä kun saivat refluksilääkityksen kuntoon!

Aloin miettimään sitä, kun lääkärit aina sanovat Eliaksen korvien punoittavan niinkuin korvatulehduksessa. Antibioottia emme ole siihen siis koskaan syöneet, koska aina tilannetta on vain "seurattu". Voisikohan tuo korvien punoitus siis johtua kuitenkin jonkun asteisesta refluksista? Refluksilääkkeenä meillä on Zantac, mutta kokemukset siitä ovat tällä hetkellä kuitenkin ristiriitaiset. Välillä tuntuu, että siitä on apua, ja taas välillä huudetaan vaikka lääkettä on otettukin. Ota siitä nyt sitten selvää. Koko ajan en kuitenkaan ole sitä uskaltanut antaa, kun toisaalta olen epäillyt, että se lääke itsessäänkin voisi ärsyttää masua. Liuoksessa on nimittäin todella ärhäkkä piparminttuaromin maku, joka varmasti suuhun noustessaan harmittaa kovasti pientä miestä. Ehkä jos kokeilisi itsehoitolääkkeenä Gavisconia, se ainakin on neutraalin makuinen, vaikka onkin paljon miedompaa. Allergiat tosiaan voivat aiheuttaa joillekin refluksia, ja meillä on pitkään ollut aika huono tilanne, enkä yhtään ihmettelisi jos tässä olisi elimistö päässyt kärsimään enemmänkin. Onneksi tuo Neocate tuntuu edelleenkin "sopivan" (ei siis ole ihottumaa edelleenkään), kunhan nuo öiset masuvaivat vain hellittäisi...