Me&I tilaus

Olen tainnut joskus mainita, että tykkään pipoista. Jos en ole, niin kerronpahan nyt ettei jää epäselväksi :D Minulla on aikaisemmin ollut yksi Meandin pipo, jonka onnellisesti satuin hävittämään jonnekin matkan varrelle. Me&I -kutsut ja hävinnyt pipo oli siis hyvä syy kartuttaa pipo kokoelmaa, vaikkakin kerrankin omaan päähän. Yleensä ostan Meandia vain alesta, koska hinta hirvittää ihan liikaa kotihoidontuella. Mutta koska pipoja harvemmin jää sinne asti, tilasin kutsuilta jotain ihka ensimmäistä kertaa. Nämä pipot ovat kuitenkin suhteessa järkevämmän hintaisia, eikä niitä alesta siis saa kuin paria euroja edukkaammin.

Eemelille bussi-pipo, äitille loput :)

Kävin siis eilen hakemassa pipot kaveriltani, joka emännöi kutsuja, ja laittoi tilaukseni omaansa (säästettiin siis postikuluissa). Samalla vietettiin oikein kunnon mammatapaaminen keskenämme, juteltiin ja parannettiin maailmaa samalla kun pojat leikkivät keskenään (yllättävän nätisti, se on lisättävä!) Lopputuloksena kaksi virkistynyttä mammaa ja suunnitelmana mennä yhdessä lapsimessuille, ja ehkä jopa ilman vanhempia lapsia! Hyi meitä!

Ihan ohimennen on myös mainittava se mitä ihmeteltiin myös kovasti: nimittäin Meandin postikulut! Jos siis tilaa 500 eurolla, niin LUULISI jo saavan postikulutkin ilmaiseski! Niinhän sitä LUULISI. Ilmeisesti tällä firmalla ei tarvitse olla porkkanaa tilata useammalla satasella, niinkuin muilla, koska se ilmeisesti toteutuu muutenkin. Korkeat hinnat, himottu merkki, merkkiuskolliset asiakkaat. Pistää miettimään.

Hullut päivät Meandin malliin

On sitä varmaan ihan kahjo, mutta niin vain piti lähteä Meandin Outlet -tapahtumaan Espooseen. Ehkä hieman tilannetta pelasti se, että ystäväni oli hieman myöhässä sovituista treffeistä, ja pääsimme paikalle vasta hieman ennen puoltapäivää. 

Olimme alunperin sopineet, että toinen odottaa lasten kanssa (5 lasta) autossa ja toinen käy shoppailemassa. Pian kuitenkin selvisi, että suunnitelma oli täysin tuhoon tuomittu. Pikainen kurkistus sisälle ostoskeskukseen paljasti monen sadan metrin jonon kassalle, vaikka itse myyntitilassa ei juurikaan ketään ollut  enää shoppailemassa. 

Eikun lapset mukaan, nuorimmat toinen rattaisiin ja toinen Manducaan, ja suunta sekaan hulinaan. Suurinosa edullisista 5 euron pöydistä olivat tyhjiä, mutta kevään mallistoa oli reippaasti jäljellä. 

Siinä pöytiä selaillessa jonokin lyheni puoleen siitä mitä se oli kun saavuimme paikalle. Lisäksi täytyy kiittää hyvää päättelyäkykyään ottaa käteistä mukaan, sillä saimme maksettua ostokset vähän niinkuin jonon ohi suoraan myyjille.

Jouduin ostamaan kaksi, kun löysinkin oikeaa koko olevan
jumpsuitin tuon isomman jälkeen. Harmi :D

Hauskinta oli selitellä muille asiasta tietämättömille ihmisille tätä ostoshysteriaa. Satunnaiset ohikulkijat pällistelivät sisälle päin ja osa jopa uhkarohkeasti kävi vilkaisemassa myyntipöytiäkin. Mutta eipä kukaan viitsinyt jäädä jonottamaan siihen järkyttävän pitkään jonoon, missä ilmeisesti parhaimmat olivat jopa 2 tuntia. 

Esikoisen uusi asu Thaimaahan

Vessareissulla jutustelimme myös valokuvaajalle, joka oli saapunut kuvaamaan ostoskeskusta. Oli kuulemma ollut hyvin järkyttynyt kun oli päässyt todistamaan miten mammat juoksee pöytien kimppuun ovien avauduttua. 

No emmää nyt tiedä olisko näitä tarvittu…ja kuvan
ulkopuolelle jäi vielä sweatjacket yms.

 Äiti sai myös ekat meandinsa parin puseron ja yhden mekon muodossa. Olivat tosi kivannäköiset päällä, ja tuolla 10 euron hinnalla ne raski ostaakin!

Lopuksi siirryimme sitten meille nauttimaan leipomaani porkkanakakkua. Tai siis muut nautti, minä katselin vierestä. Mutta hyvää kuulemma oli!

Haaste, osa ∞

Kiitos Veljekset Sisu ja Voiman Annimarille haasteesta! Tämä on sama mihin vastasin viimeksi, joten olen nyt todella laiska, enkä tee muuta kuin vastaan Annimarin todella hyviin kyssäreihin. Anteeksi siis tylsyyteni :)

1) myytkö tarpeettomat tavarat kirppiksellä, netissä vai lahjoitat ystäville/Uffiin?

Uskallankohan edes tunnustaa… En oikeastaan mitään noista, vaan heitän ne yksinkertaisesti roskiin. Tietty jos on kyse arvokkaammasta tavarasta, esim. huonekalusta, niin voin yrittää myydä sen ensin. Mutta jos ostajaa ei ala näkyä, niin kaatopaikalle käy tie. Lastenvaatteita myyn kyllä jonkun verran netissä, mutta useimmiten ne on jääneet jemmaan "seuraavalle".

2) mikä on lempiryhmäsi Facebookissa, jos olet jollain jäsenenä?

Kuulun varmaan 20+ eri Fb-ryhmään, joista jokaiselle on kyllä käyttöä, enemmän tai vähemmän. Varsinaista lempparia ei oikeastaan ole, mutta ehkä eniten tulee käytettyä omaa salaista perhe-ryhmäämme.

3) milloin olet liittynyt Facebookkiin, jos olet liittynyt?

Liityin tammikuussa 2009, ensin vastustettuani pitkään ajatusta. Lopulta kuitenkin aika kävi "pitkäksi" äitiyslomalla, ja annoin periksi. Eikä se nyt niin huono juttu ollutkaan.

4) haluaisitko joskus muuttaa johonkin toiseen kaupunkiin?

Hmm, ehkä pitäisi kysyä ensin, haluaisinko edes muuttaa kaupunkiin :) Tykkään asua täällä "böndellä" metsän ympäröimänä, ja paikassa jossa lähimmälle valaistulle asfalttitielle on edes joitain kymmeniä metrejä. Ehkä sitten, kun jään eläkkeelle.

Olisiko kaupungissa takapihalla tämmöistä maisemaa…?

5) tai kenties ulkomaille?

No mikä jottei, kunhan se olisi joku paikka jossa on kesä ympäri vuoden. Silloin ehkä jo pieni kaupunkikin kävisi!

6) talvi vai kesä?

Mä otan nämä molemmat ja jätän syksyn ja kevään välistä!

Vaikka toisaalta, syksyllä voi maisemat olla todella kauniitkin, jos siis ei sada koko ajan! 

7) voisitko joskus harkita ottavasi sijaislapsen?

Kyllä, itseasiassa olemme vieneet ajatuksen toiminnan tasollekin. Ennen kuin tulin toisen kerran raskaaksi, olimme saaneet paikan PRIDE-koulutukseen. Raskauden varmistuttua sovimme lykkäävämme koulutusta parilla vuodella, mikä tälleen jälkikäteen ajateltuna oli todella hyvä juttu. Eliaksen allergiat ja yövalvomiset vievät nyt niin paljon voimia, ettei sijaislapsen tasavertaiseen kohteluun riittäisi rahkeita. Paikka on siellä meille kuitenkin edelleen varattuna, kunhan ensin tästä selvitään.

8) laiva vai lentokone?

Lentokone, ehdottomasti! Mitä nopeammin perillä, sen parempi.

9) mitä haluat tehdä 5-vuoden päästä?

Haluan olla kotiäiti! Suuret on mulla haaveet <3 Ne Pienet Hetket lasten kanssa ovat korvaamattomia!

Tällä tavalla minä lähden etenemään. Varovasti, varovasti.. ettei satu nenu lattiaan!

10) pyykit vai tiskit?

Tiskikone, monta kertaa päivässä. Pyykit hoitaa mies, koska rikon kuulemma pesukoneen O.o (sopii kyllä minulle!)

11) käytkö usein kirpputoreilla?

Minun kirpparireissut keskittyy aina mummolareissun yhteyteen, ja siellä ollessa voin käydä kirpparilla vaikka joka toinen päivä! Kodin lähellä olevat kirpparit eivät ole sytyttäneet, vaikka jotkut niitä ovat kehuneetkin. 

Me&I Syksy 2013 "must haves"

Hohhoijjaa, että piti hurahtaa näihin. Ihankun ei olis rahalle tarvetta muuallakin. Mutta kun on niin hulluna lastenvaatteisiin, niin ei sille mitään mahda. Pitäähän sitä ihmisellä joku harrastus olla äitiyslomallakin, eikös? :)

Meandissa tykkään juuri näistä isoista toistuvista kuvioista, ja aivan ihanista väreistä. Mielestäni lastenvaatteiden pitää olla iloisen värisiä, ei todellakaan mustaa tai muuten synkkää. Eikä myöskään liian vaaleaa tai pastellia. Harmikseni tämän vuoden (ulko)talvivaatteet on liian monella valmistajalla todella tummia. Suomen talvi on muutenkin niin pimeä, niin eihän ne tummat vaatteet edes erotu pimeydessä. 

Mutta tässä siis meidän valinnat :)

Esikoiselle (5 v):

Oravapaita, just meidän värejä! Tosin,
toivottavasti tuo pohjaväri on luonnossa
oranssimpi, eikä noin punertava.
Ainoastaan tuo nappilista häiritsee,
ei kauhean kiva :/

Kaikki velourinen uppoaa tähän äitiin!

Tätä ei varmaan tarvitse houkutella päälle! Arrrrr!

Joka pikkupojan unelma, poliisipipo tottakai!

Kiva yksityiskohta oranssit taskut!

Muut housut taas on peruskauraa, ruskeita, tummansinisiä, canvasta, farkkua... ei niinkään innosta täällä.

Sitten päästäänkin niihin vaatteisiin, mihin TODELLA ihastuin, eli kuopuksen vaatekaapille (6 kk):

Ihan ok, ei ehkä kuitenkaan "must have".

Velouria ja oranssia en vain voi vastustaa!

Oravat <3

 

No hei, taas velouria ja ihana pupukin taskussa!

Tämä ei yksinään niinkään, mutta Smulan-pöksyjen kanssa!

Nämä on ne ihan ehdoton "must"! Aivan
ihanat turkoosit hamsteripöksyt <3

Piraatti jumpsuit, ihquu :D

Pupuhaalari on kyllä ihan ylisuloinen.
Toisaalta, ei kauhean käytännöllinen sisävaatteena.

Ja jos tekisin hankintoja tytöille, niin ihan niinkuin muillakin mallistoilla, valikoimaa riittää!

Aivan ihana, just mun lempivärit! Tän mä ostasin
vaikka itselleni jos olisi minun koossa :D

No sitä vaaleanpunaista... :)

Vaikka keltainen ei innosta mua muuten, niin tää
on kyllä ihana!

No voi herranjestas miten ihana!

Tää olisi kiva vähän isommalle neidille.

Herrrkullinen tämäkin!

Ja taas housut peruskamaa, vihreää, pinkkiä, oranssia, tummansinistä. Ostaa kuka tahtoo :)

Tässä siis ne meidän näköiset Meandin vaatteet. Valikoimaahan on vielä puolet enemmän, joten ihan kaikkea ei meillekään ole tulossa. Tuleekos teille näitä samoja? :)

Kuvat kertoo

Tämän hetkinen elämämme kuvina:

Kiinteät aloitettu varovasti. Kesäkurpitsa, parsakaali, mango, vadelma, kukkakaali,
mustikka ja omena kokeilussa. Löysin jopa pari valmissosetta joita pystyimme
maistelemaan! Helpottaa matkailua :)

Äiti etsii sellaisia ruokia kaupasta, mitä ei edes tiennyt olevan
olemassakaan. Ja kauppareissulle kuluu tuplasti enemmän rahaa.

Soija käy toistaiseksi. Kalkki on otettava purkista.

Äidin hullutus. Alennusmyynnit pitäisi kieltää lailla! :)

No olihan se tämäkin saatava...

Esikoinen tykkäsi kuitenkin uusista vaatteistaa kovasti.

Paras paikka nukkua: lelumatolla kaiken hälinän keskellä.
 Ja yritäpäs vain siirtää pois!

Ihaniaihaniaihania!! Kun vain vielä löytäisi ajan tehdä näistä ne paidat
joita suunnittelin tekeväni. 

Loppuvuoden Thaimaan matkaan on jo alettu varautua.

Hellettä pitelee pilvistä huolimatta. Päivän lukemat + 30 astetta!

Kesälukemista päikkäreiden aikaan.

Mansikka-aika parhaimmillaan mummolan mansikoissa. Omat mansikat
homehtuvat peltoon, kirjaimellisesti. Harmaahome vei jo alkusadon, mutta nyt on myrkyt
pellossa. Jospa saisi edes osan pelastettua. Tosin enpä minä ole edes yhtä uskaltanut maistaa,
kun näyttää että mansikastakin tulee kutinaa.