Aplikointia, aplikointia - pipoja ja pöksyt

Olen ostanut nuo aplikointiin tarvittavat kaksipuolisen liimakankaan ja tukiharson varmaan pari kuukautta sitten. Aloitus on vain lykkääntynyt, kun en ole uskaltanut ottaa niitä työn alle. Monta ohjetta olen lukaissut aiheesta, ja lopulta into oli jo kasvanut niin kovaksi että uskaltauduin hommiin tuossa aikaisemminkin jo julkaissussa tähtisetissä, siis mahdollisimman yksinkertaisesti. Ja kun annoin pikkusormen, niin se vei tietysti mukanaan ihan totaalisesti. Kivaa, helppoa ja ennenkaikkea yksilöllistä! Aplikointikuvia saa netistä kätevästi kuukkeloimalla "colouring picture/drawing xxx", jossa siis äksät korvataan sillä mitä halutaan aplikoida. Tähtien jälkeen uskaltauduin jo ihan oikeaan kuvaankin, jonka aplikoin Eliaksen housujen lahkeeseen.

Kaavana sama Tikruliini kuin tähtisetissäkin.

Ja mitkäs ovatkaan sen helpompia toteuttaa kuin pipot ja niihin joku kiva pieni kuva! Olin joskus nähnyt (jossain) panda-aplikaation pipossa, joten sellainen idea tuli härskisti kopioitua. Tämän tein siis itselleni :)

Eemeli halusi tämän kyllä itselleen :)

Batman-fanille tein synttärilahjan 4-vuotispäivän kunniaksi.

Tiditiditiditidi - Bätmäääään!

Ja Lego-fanille tietysti Lego Ninjago -pipo 5-vuotissynttärilahjaksi.

Tuima ilmeinen Ninjago

Tämän korvapipon lämpimällä fleecevuorella tein Eliakselle. Kaavat piirsin Kukikkaat Kuosit -blogin ohjeiden mukaan, ja tästä tuli kertaheitolla sopiva ja suloinen päänlämmittäjä. Näitä voisi kyllä tehtailla lisääkin!

Pipoja, body ja mekko (ompeluksia)

Kun kakkukiireet hellittivät, surautin parit pipot. Nämä tulivat taaperolle, joten tein niistä helppoakin helpommat neliöpipot. Mun mielestä kyseinen malli sopii loistavasti juuri tämmöiselle pienelle kaverille, kun taas muotoonommellut ruttupipot ovat ehdottomasti vähän vanhempien juttu.

Kaava "Eliaksen päästä" = leikkasin vain sopivan kokoiset neliöt kankaasta.
Pipo siis vuoritettu tuolla limellä pallotrikoolla.

Tämä sama kangasyhdistelmä löytyy myös Eliaksen kesäisestä shortsi-setistä.

Mallina, sainpas kuitenkin kuvat ikiliikkujasta!

Sitten käsittelyyn pääsi body-pelkoni ja väänsin ihka ensimmäisen bodyn Eliakselle. Uhkarohkeasti leikkelin kankaan kokoon 86, kun ei oikein ollut tiedossa kaavan mitoitus. Ja isohan siitä tuli. Leveydestä ei niinkään, koska kavensin hieman ompeluvaiheessa, mutta pituus on auttamatta mallia "mekko". Kaava uusimmasta Ottobrestä 4/2014 Sausage Dog. Alavara siinä on toteutettu vähän hassusti kulmikkaasti, mutta eihän se tosiaan sieltä housujen alta näy. Voi kyllä olla että muokkaan seuraavaan alaosaan resorikanttaukset koko pituudelle.

Ompelukoneeni ei ole niitä maailman parhaimpia kaksoisneulalla ompelussa,
koska paininjalan puristusta ei voi säätää. Tikistä tulee ihan liian lyhyt, vaikka olisi säädetty isoimmalle pituudelle.
Näyttää siis vähän hassulle.

Hihatkin ovat aika pitkät, mutta onneksi resorit pitävät ne kuitenkin poissa sormilta.

Jonkun aikaa Eliaksen päällä oltuaan body asettui kuitenkin ihan mukavasti, eikä näyttänyt enää kummallisen isolle. Housut vielä jalkaan, niin "mekon" pituuskin jää piiloon :)

Pitää vielä lisätä tähän tappeluni Lidlin nepparipihtien ja neppareiden kanssa. Noh, halvalla ei saa hyvää ja niin edespäin, eli tuotesetti oli sitä "taattua" Lidl-laatua. Sinänsä kai pihdit toimivat niinkuin pitääkin, mutta taas nepit eivät. Hampaat irvessä puristelin neppejä kiinni, ja sain jotkut jopa tarttumaan ekalla puristuksella, mutta vain huomatakseni ettei se kuitenkaan kestänyt puolikkaiden irrotusta toisistaan. Tämä setti maksoi ehkä 1/3 Prymin vastaavasta, ja niinhän siinä kävi että ehkä noin joka kolmas neppari toimi niinkuin pitikin, eli pysyi kiinni neppareita irrotettaessa. Seuraavaa kertaa varten meinaan kyllä säästää hermojani ja tilata jostain toivottavasti vähän laadukkaamman nepparisetin. Toivottavasti tuo mitä olen katsellut toimii vähän paremmin!

Itsellekin tein joku aika sitten äitiysmekon Eurokankaan palalaarin kankaista.
Aika kiva tuli, tykkään! Kaava Ottobresta 2/2008.

Me&I tilaus

Olen tainnut joskus mainita, että tykkään pipoista. Jos en ole, niin kerronpahan nyt ettei jää epäselväksi :D Minulla on aikaisemmin ollut yksi Meandin pipo, jonka onnellisesti satuin hävittämään jonnekin matkan varrelle. Me&I -kutsut ja hävinnyt pipo oli siis hyvä syy kartuttaa pipo kokoelmaa, vaikkakin kerrankin omaan päähän. Yleensä ostan Meandia vain alesta, koska hinta hirvittää ihan liikaa kotihoidontuella. Mutta koska pipoja harvemmin jää sinne asti, tilasin kutsuilta jotain ihka ensimmäistä kertaa. Nämä pipot ovat kuitenkin suhteessa järkevämmän hintaisia, eikä niitä alesta siis saa kuin paria euroja edukkaammin.

Eemelille bussi-pipo, äitille loput :)

Kävin siis eilen hakemassa pipot kaveriltani, joka emännöi kutsuja, ja laittoi tilaukseni omaansa (säästettiin siis postikuluissa). Samalla vietettiin oikein kunnon mammatapaaminen keskenämme, juteltiin ja parannettiin maailmaa samalla kun pojat leikkivät keskenään (yllättävän nätisti, se on lisättävä!) Lopputuloksena kaksi virkistynyttä mammaa ja suunnitelmana mennä yhdessä lapsimessuille, ja ehkä jopa ilman vanhempia lapsia! Hyi meitä!

Ihan ohimennen on myös mainittava se mitä ihmeteltiin myös kovasti: nimittäin Meandin postikulut! Jos siis tilaa 500 eurolla, niin LUULISI jo saavan postikulutkin ilmaiseski! Niinhän sitä LUULISI. Ilmeisesti tällä firmalla ei tarvitse olla porkkanaa tilata useammalla satasella, niinkuin muilla, koska se ilmeisesti toteutuu muutenkin. Korkeat hinnat, himottu merkki, merkkiuskolliset asiakkaat. Pistää miettimään.

Söpö lohikäärmepipo

Pipofriikin pitää saada paitsii ostaa, myös tehdä pipoja! Viime vuonna johonkin aikaan bongasin kaupassa tämän pipokirjan, ja pakkohan se oli ostaa… :) 

Ensimmäisenä innostuin neulomaan kirjasta lohikäärmepipon, jonka tein ensin pienemmälle pojalle. Jostain syystä piposta tuli kuitenkin TÄYSIN epämuodostunut: liian lyhyt päältä ja pääaukoltaan. Langan piti kuitenkin olla hyvin lähellä mallissa käytettyä, joten mysteeriksi jää mikä meni vikaan. Tästä en kuitenkaan lannistunut (ja kun esikoinen kärtti tekemään hänellekin), päätin yrittää uudemman kerran vähän enemmän soveltaen, nyt kun tiesin mille pipon PITÄISI näyttää ja mitä kannattaa ottaa huomioon neuloessa. En siis noudattanut annettuja kerrosmääriä ollenkaan vaan neuloin pipon metrimittaa käyttäen ja verraten mittoja mallin päähän.

Tällä kertaa piposta tulikin juuri sitä mitä haettiin, ja olen hyvin tyytyväinen söpöön pipoon. Ehkä tämä pipo ei kuitenkaan ole ihan juuri mitä lähes 6-vuotias poika haluaa pitää päässään, mutta kyllä sitä silti on käytetty näillä leudoilla keleillä. Kovin paksuhan tuo pipo ei ole, ja varmasti tuulee läpi jos ei kypärämyssyä alle laita.

DIY: Hatuttaa!

Ottaa päähän! Mun ihana Me&I perhospipo on kadonnut! Hävinnyt! Ei löydy mistään!! Aargh! Ja just kun sille olisi ollut näillä keleillä käyttöä. Ei oikein viitsisi tupsu-villa-pipossakaan enää tuolla takatalvisessa, mutta kuitenkin todella keväisessä ulkoilmassa painella menemään. Etsiskelin sopivaa kivaa pipoa kirppareilta ja kaupoista, mutta ei nyt oikein sopivaa osunut kohdalle, kunnes henkkamaukan kassalla minulle iski äkillinen tuunausvälähdys! Lähellä kassaa oli alessa mustia (miesten) trikoopipoja, ja kassalla hiuksiin tarkoitettuja rusetteja. Laskin hyvin nopeasti yhteen pipo + rusetti = nätti pipo ja kaappasin molemmat ostoksiini! Kotona irrotin rusetista metallisen klipsin, ja länttäsin rusetin hakaneulalla pipoon kiinni. Mies kyllä katseli touhuani huvittuneena ja lopulta tuumasikin "et sitten viitsi ommella sitä siihen?", mutta selostin laiskana jotain irrotettavuuden ja siirrettävyyden kätevyydestä (oikea syy oli kyllä etten viitsinyt ommella, niin hyvin se mut tuntee, mutta mitään en myönnä :D ) Ja lopputulos oli mun mielestä todella kelpo 5,95 euron pipoksi! Kelpaa ainakin mulle!