Näytetään tekstit, joissa on tunniste leipominen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leipominen. Näytä kaikki tekstit

lauantai 6. syyskuuta 2014

Ristiäiskakku pienelle pojalle

Sain ihka ensimmäisen tilaustyön, ristiäiskakun pienelle työkaverini pojalle. Tehtävä oli todella suuri kunnia minulle, joka olen tehnyt leipomuksia ja kakkuja vain omiin kemuihini! Panikoin tilaajalle, että jos onnistun pilaamaan jotenkin kakun, mutta vastaukseksi sain ihanan "Luotan sinuun täysin!" -toteamuksen <3.

Suunnitelmat kakusta muotoituivat hyvin nopeasti, ruusuja ja vauva siinä olla pitää. Ruusuista kerroinkin pari postausta aiemmin, ja niitä kakkuun tein kuusi kappaletta. Vauvakoristeeseen etsin inspiraatiota netistä pitemmän aikaa, eikä mikään varsinaisesti ollut "se just mitä hain". Joten omassa päässä muotoitui tämä, vähän vaikutteita toki tarttui niistä lukemattomista kuvista mitä ehdin katsella. Itse vauva on tehty silikonimuotilla, jonka hommasin oman poikani kastejuhlaan Amazonista tilaamalla. Massa on värjätty Wiltonin pastavärillä Ivory. Pyllyn suojaksi muotoilin käsin vaipan, ja vaipan päälle muotilla pikkuisen sydämen.




Vauva lepää terälehtien keskellä, juuri niinkuin halusin. Alin on yhtenäinen, iso omenankukkamuotti, jonka annoin kuivua muutaman päivän foliosta muodostamassani kupissa. Terälehtiä ohensin muotoilusienen päällä niin että ne saivat paremmin kuppimaisen muodon. Päällimmäiset terälehdet ovat irtonaisia metallisella terälehtimuotilla massasta otettuja. Lehtiruodot painelin lehtiin ohuella puisella tikulla. Nämäkin asetin kuivumaan folion päälle, jotta ne saivat tuollaiset kaarevan ja kuppimaisen muodon. Kasausvaiheessa liimasin lehdet elintarvikeliimalla alimmaiseen kukkaan. Ostin ihan kokeeksi elintarvikeliimaa, ja jotenkin kuvittelin sen toimivan kuin "pikaliima", mutta näin ei kuitenkaan ole. Yhtä hyvänä liimana toimii mielestäni siis tomusokeri-vesi -seos mitä olenkin aina aikaisemmin käyttänyt.


Kakun alareunaan tein Wiltonin Nature -silikonimuotilla kulkemaan kukkaköynnöksen. Köynnös koostuu siis useammasta palasta, ja osien täytyy antaa olla pakastimessa n. 10 minuuttia ennen irroitusta, että ne saa hajoamatta irtoamaan. Tähän taisi mennä 5 kertaa tuo köynnös, eli jo pelkästään sen tekemiseen pitää varata tunti aikaa (tein muuta toki välillä :D ).


Ruusujen sivuille tein aikaisemmin kuivumaan eri asentoihin lehtiä ruotolehti -muotilla, ja niiden kuivuttua suihkaisin niihin elintarvikespraytä helmiäisen sävyssä. Lehdet liimasin hyväksi havaitulla tomusokeri-vesi -seoksella.


Kakun sisällä on kerma-tuorejuusto-mansikkamousse, joka on hyydetetty liivatteella. Kakkupohja on kostutettu Rainbow banaanilimpparilla (parhaaksi todettu jo monesti). Väleissä on lisäksi sileäksi ajettua mansikkahilloa moussen kaverina.


Siinä se nyt on, ensimmäinen tilaustyöni kakkujen saralla! Olen tyytyväinen lopputulokseen, ja onneksi tilaajakin tuntui olevan samaa mieltä kanssani! Sain vuolaasti kehuja kakkua noutamaan tulleelta pojan isältä, ja se kyllä lämmitti kovasti mieltäni.

Ja jottei nyt kuulostaisi, että kaikki meni ihan niinkuin piti, niin yksi iso "moka" tässäkin projektissa tapahtui. Muistatteko kun heitin vitsillä, että entäs jos laitankin vahingossa suolaa kakkuun? Nooooooo, niinhän siinä sitten kävi :D Kakun tuli olla hyla, joten kaupassa ostaessani tuorejuustoa, en voinutkaan valita sitä mitä yleensä käytän. Valitsin umpimähkässä uuden tuttavuuden, Apetinan laktoosittoman maustamattoman tuorejuuston. Enkä sitä sen enempää tutkinut, vain länttäsin sen moussen sekaan. Seoksen valmistettuani  maistoin tuorejuustoa lusikasta, jolla olin rasian tyhjentänyt, ja aaargh……!! Kyseinen tuorejuusto on SUOLAISTA!! Voi vitsi, että piti säikähtää hetkeksi ja lakata oikein  hengittämästä, mutta onneksi moussea maistettuani totesin, etteipä se sieltä maistu läpi. Varulta lisäsin vielä pikkuisen lisää sokeria, että se peittäisi herkimpienkin makuhermot ;) Muuten selvittiin kyllä parilla ruusun terälehden taittumisella, ja yhdellä pienellä vekillä sokerimassassa kakun reunassa, mutta ei mitään isompaa, selkeämmin havaittavaa. Nuokin on varmaan vain minun silmilläni virheitä, tuskin niitä kukaan muu edes huomaa.

Vaikka homma oli melkoinen, ja onnistusmispaineet sitäkin isommat, niin olen iloinen että suostuin tekemään tämän. Sokerimassakoristeiden väsääminen on ihanaa terapiaa, ja siinä onnistuessaan saa itselleen todella hyvän mielen. Kauniin valmiin kakun katseleminen saa hymyn nousemaan huulille ja mielen laulamaan iloisia biisejä. Ja onhan tämä sitä äidin omaa aikaakin, tämä näpertely. Mies katsoi poikien perään koko aamun kun väkersin tätä kasaan, eli tuplahyöty senkin puolesta. Harvemmin sitä viitsii ihan pyytämisen ilosta, ilman "oikeaa" syytä, pyytää saada sitä omaa aikaa, vaikka eihän siinäkään pitäisi mitään väärää olla!

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Aurinkoista pääsiäistä!

Toiset tekee heräteostoksia, eräät taas heräteleipomuksia :) Minun EI pitänyt leipoa mitään, koska… no, tiedättehän, ne leipomukset pitää sitten syödä. Olen ollut melkoisen uppoutuneena kankaisiin, eikä herkut ole hirveästi kiinnostaneet, ja hyvä niin! Tänä aamuna kuitenkin koin äkillisen herkkuherätyksen, ja sen myötä pyöräyttelin luotto-ohjeellani muffinsit suklaasta ja toffeesta. Ja koska pääsiäinen, piti ne koristellakin!
Valkosipulipuristimesta on moneksi!


Ruoho on vihreäksi värjättyä sokerikreemiä.
Eemeli koristeli omat muffininsa ihan itse!
Pääsiäinen: yhteistä aikaa, aurinkoa, ulkotöitä :)

Aurinkoista pääsiäistä!

maanantai 24. helmikuuta 2014

Kakkuilua

Terhi blogissaan postaili hetki sitten tekemistään kakuista. Minusta se oli kiva idea ja halusin tehdä samanlaisen postauksen! Eli presenting: kakkuilu-urani pääkohtia alkaen noin 2007 tähän päivään! 


Tässä vaiheessa (2009-?) kakut olivat useimmiten vielä "tavallisia."
Isänpäiväkakku 
Eemelin 1v kakku. Tästä kakusta se harrastus sitten lähti!
Myöskin Eemelin 1v bileisiin väsätty  Nalle Puh
(muistan, että maku oli ihan törkeen hyvä omena-vanilja)

Eemelin 2v junakakku. Vielä on kerma käytössä päällysteenä!

Myöskin Eemelin 2v juhlakakku. Eka marsipaaniviritys
(pieni :D)
Kuukautta myöhemmin tehty lakkiaiskakku.
Koristeet marsipaania.

Nämä kukat olivat kyllä nättejä!
Eemelin 3v kakku muuttui tähän muotoon suunnitellun 3-muotoisen kakun sijaan,
 kun äiti kävi juhlapäivänä välillä
tiputuksessa todella järeän mahataudin vuoksi.
Vieraat jäivät myös kotiin.
Eemeli 4v Angry Birds fani! Ensimmäinen
kokonaan sokerimassasta tehty kakku.
Eemeli 4v myös
Ei kakku, mutta eka Cake Pops viritys. Olivat liian
painavia tikkuun :D
Lakkiaiskakku Eliaksen kummille
Myöskin samoihin yo-juhliin.
Kuin myös tämäkin.
Eliaksen kastejuhliin
Työkavereille ilostuttamaan
Eemeli 5v
Eliaksen 1-vuotissynttäritarjoiluista olikin tämän kuun alussa oma postaus, joten ne kakut löytyvät tästä.

Sen jälkeen tein innokkaalle koirafanille synttärikakun, joka onnistui mielestäni myös hyvin ollen yksinkertainen, mutta kaunis (kuva toisesta blogistani):


Pitkään kaikki tekemäni kakut olivat perinteista kerma-marja-linjaa. Ensimmäinen yritys muuttua oli oma hääkakku kaverijuhliin, jonka tein kaksikerroksisena ja koristelin vaahtokarkkimassa kukkasin sekä tomusokeripursotuksin. Vaahtokarkkimassa tein itse, koska eihän sitä taida tänäkään päivänä olla valmiina saatavilla kovin helposti. Silloin kaikki tuntui vielä liian vaivalloiselle, kun piti massakin tehdä itse! Ajattelin, että ei minusta taida olla tähän… 

Hääkakku

Kun Eemeli syntyi, aloin tietysti lukea leivontablogeja ja katsella miten hienoja luomuksia toiset osasivat tehdä. Ja silloin heräsin: miksi aina marjaa väliin ja kermaa päälle?! Onhan toki muitakin tapoja! Eemelin myötä halusin hienon kakun kastejuhlaan. Ja vielä hienomman 1-vuotisjuhliin. Ja aina vain…! Aluksi arkailin koristeiden kanssa, ja varsinkin marsipaanin työstäminen tuntui vaikeahkolle tottumattomalle poropeukalolle. Kun tutustuin valmiiseen sokerimassaan, alkoi innostus todenteolla! Siitähän pystyi tekemään vaikka mitä, ja se kuivui nopeasti haluamaan asentoon.

Eemelin kastejuhlasta 2008
Toinen Eemelin kastekakku. Molemmat vauvat muovia/keraamisia
Bonuksena laitan kuvan hääkampauksestani kun jäin niihin muistoihin kiinni selaillessani kuvaa kakusta. Tukkani on todella vaikea saada pysymään kiharalla pitkään, ja tämä onkin kuva jo hyvin myöhäisestä vaiheesta iltaa. Ihme kyllä vielä kiharalla!



Pitää kyllä sanoa, että kakkujen väsääminen on todella kivaa ja rentouttavaa. Ja mitä kaikkea ihania leivontavälineitä onkin saatavilla! Seuraavana olisi haaveissa ostaa airbrush, mutta on sen verran hintava vehje, että saa nähdä mitä teen sen kanssa. Tämä on kyllä erittäin mieluinen harrastus, joka vie mukanaan helposti. Olisi vain ne perinteiset, enemmän aikaa ja rahaa niin saisi vielä hienompia aikaiseksi, niitä joiden tekemisestä voi nyt vain haaveilla ilman kunnollisia välineitä. Niin ja ne syöjät tietenkin puuttuu, ei näitä yksin perheen voimin voi (kannata!) syödä!