Rakentamishaaveita: Kloonitalot

Hohhoijaa, nyt on pakko purnata ihan tännekin! Kuka oikeasti haluaa asua lähiössä, jossa jokainen talo on samannäköinen, kopio omastasi? Mistä tiedät mihin taloon väsyneenä menet kun kaikki näyttävät samalle? Mitenkä neuvot kylään tulleita tuttaviasi, jotka seisovat kadun päässä ja katselevat kymmentä samannäköistä taloa? "Joo meidän talo on se keltainen talo punaisella katolla, eiku…."? Näyttääkö se nyt ihan oikeasti hienolle, kun kadun jokainen talo on kuin kloonitalotehtaasta sinne tipautettu? Eikö erilaisuus ole rikkautta, tietyssä rajoissa tietenkin? Mun mielestä vanhat asuinalueet on just kivoja, ja ennen kaikkea viihtyisiä, kun jokainen talo on erilainen, tietylla tavalla uniikki ja asujansa näköinen rakennus kivoine ei-niin-teollisine pihoineen.

Puhun siis tonttien kaavamääräyksistä ja niiden älyttömyyksistä. Useimmat tontit, joista olemme kiinnostuneet, putoavat listalta hyvin nopeasti kun alkaa tutustumaan alueen rakentamistapaohjeisiin. Parhaimmissa on rajattu kaikki, siis melkein jopa ruokapöydän koko ja pöytäliinan väri, minkä saat laittaa taloosi, ettei nyt herraisä vaan erotttuisi joukosta. Ei, en halua keltaista taloa punatiilikatolla (pyydän anteeksi kaikilta keltaisessa ja punakattoisessa talossa asuvilta, no hard feelings :P). Ei, en halua loivaa harjakattoa 1,5-kerroksiseen taloon, jossa yläkerran asuintilat jäisivät onnettoman pieniksi tai vähintäänkin mataliksi. Ja en TODELLAKAAN halua, että naapurini talo on täsmälleen samannäköinen kuin omani, pihan istutuksia myöten. Herätkää nyt jo kaupunkien kaavamääräyksiä suunnittelevat tyypit?! Mitä järkeä?! Kaiken tämän vielä sulattaisin, JOS etsisin tonttia talolle kaupungin keskustan läheltä, enkä suinkaan alueelta, joka on yli 10 kilometrin päässä keskustan (tai ylipäänsä lähimmästä kaupasta) palveluista. Mutta ei, emme aio muuttaa kloonialueelle keskelle ei-mitään, vaan jatkamme järkevän tontin etsimistä. Saattaa kestää.

Kiitos ja anteeksi :D

Kun aika ei riitä

Nyt kun Elias on alkanut nukkua vain yhdet päiväunet, jää minulle entistä vähemmän "omaa aikaa". Toisaalta taas poika on alkanut leikkiä omilla leluillaan joitakin hetkiä itsekseen, ja sitä kautta pystyn tekemään joitain omia juttuja myös pienen miehen hereillä ollessa. Silti olisi vain niin paljon tekemistä, ja niin vähän aikaa. Ennen aloitin päiväni vilkaisemalla mitä tänne blogimaailmaan kuuluu, ja nykyään puolestani avaan ensimmäisenä Oikotien ja muut vastaavat potentiaaliset tontin myyntikanavat (ihankuin se tilanne olisi muuttunut yön aikana? :D ). Ennen kirjoittelin päivityksiäni iltasella tai päivällä Eliaksen uniaikaan, nyt avaan Ikean keittiösuunnitteluohjelman (ja tappelen sen kanssa, erittäin epätoimiva ohjelma pitää sanoa!). Ja ne muut omat hetket menee tietysti perusarjen pyöritykseen ja pakollisiin asiointeihin ja ulkoiluun. Jostain on ilmeisesti karsittava. 

Tämä bloggaukseni on aika aaltomaista. Välillä tulee kirjoiteltua paljon, yleensä silloin kuin on paljon sydämellä. Ja vaikka nyt taas eletään epätietoisuudessa Eliaksen allergioiden suhteen, niin silti en ole kokenut tarpeelliseksi vuodattaa sitä minnekään. Ehkä alan jo tottua tähän?! Tai sitten se on vaan tämä kevät. Kun päivä alkaa pitenemään ja tulee tehtyä paljon muutakin, niin tietokoneella istuminen ei vaan nappaa. Tai ehkä mua vaan just nyt kyllästyttää kirjoitella tyhjänpäiväisistä asioista. Jos kirjoittaminen tuntuu työläälle, ja tekstiä pitää ajatella todenteolla, niin se kyllä näkyy jäljessä. Parhaat tekstit tulevat selkeästi kun kirjoitetaan oikein sydämestä ja tunteella, eikä vain listata päivän aikana tehtyjä asioita. Ja ei, tämä teksti ei tarkoita sitä, että olen sulkemassa blogiani, enkä ole sitä unohtamassakaan. Elämässä on nyt just vain niin paljon muuta, että tämä max. 2 päivitystä viikossa tuntuu ihan hyvälle tahdille. Lisäksi jossain vaiheessa kevättä on tarkoitus aloitella toistakin projektia, joten ehkäpä siinä vaiheessa alkaa taas kirjoittelut enemmän innostamaan!

Huh hei, tänään on saatu myönteinen lainalupaus tonttia varten hakemallemme summalle! Nyt vain löytyisi se tontti… :). Talon pohjaakin olen pyöritellyt, ja yksi aika selkeä suosikki on noussut esiin. Kyseessä on 1,5-kerroksinen ihanuus lasiterassilla ja ruokailutilan erkkerillä. Saa nähdä onko tuo pohja vielä mieleen, kun varsinaiset tonttikaupat on tehty :D