Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuvia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuvia. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. helmikuuta 2014

Vauvasta taaperoksi (1-vuotissynttärit)

Viime viikko ei mennyt ihan nappiin. Tästä syystä blogi on viettänyt hieman tahatonta hiljaisuutta. Ensin melkein "unohdin" mennä töihin. Olin menossa vääränä päivänä, ja olin varannut kampaajan kyseiselle illalle. Onnena onnettomuudessa tajusin erehdykseni tuntia ennen työvuoron alkua, ja vältyin TODELLA nololta tilanteelta ensimmäisessa työvuorossani. Tästä syystä kampaajaa piti siirtää, ja sain ajan muille kelpaamattomana ajankohtana, ja pakon sanelemana jouduin ottamaan pienimmän mukaan. Onneksi kampaajani ymmärsi (tai ainakin sanoi ymmärtävänsä) tilanteeni, ja itse käyntikin sujui ongelmitta. Seuraavana jouduin lähtemään poikien kanssa kolmestaan autolla mummolaan, koska mies joutui jäämään yhdeksi päiväksi vielä töihin. Matka sujui suht' hyvin, eikä Eliasta kiukuttanut paljoakaan (aika paljon kaunisteltu versio :D)

Mutta se siitä! Nyt on käyty ottamassa pienimmän 1-vuotis kuvat, väkerretty hiki hatussa tarjoiluja ja kestitty vieraat. Tässä meidän tunnelmia pienen miehen ensimmäisestä juhlasta!

Näiden lisäksi tarjolla oli muuta perussettiä: karjalanpiirakoita munavoilla, ruissipsejä, tavallisia sipsejä, dippejä, namuja, keksejä, limppaa yms.
Lakka-mascarponekakku sokerimassakoristeilla.


Jostain syystä äiti on hurahtanut pöllöihin, minkä vuoksi tämä pöllökakku päätyi tarjottaviin

Baileyskakku suklaakiilteellä ja sokerimassakukkasilla

Rieskarullat, se meidän "luottosuolainen" tarjottava.

Kalkkunavoikkari

Coleslaw

Lihapullat lapsivieraille

Fetaleipä

Mariannemuffinssit muille, Eliaksen oma muffinssi ylimpänä

Palomies-Sami kakku
Pätkismousse sisällä

Sankari ei oikein tiennyt mitä muffinssille tehdään...


ONNEA RAKAS!

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Talviloma (ja MONTA kuvaa!)

Piitkän lomailuputkemme päättää loma Suomen lapissa, Sallassa. Talvi saapui koko Suomeen juuri parahiksi tälle samalle viikolle, ja miinusasteet ovatkin kivunneet melko rapsakkaihin lukemiin lähennellen ajoittain jopa - 30 °C. Näin yleisesti ja normaalitilanteessa rakastan lämpötilojen ääripäitä, siis tuosta samaisesta miinuslukemasta plussaan kolmenkympin tienoille asti. Mutta koska Eliaksen iho ei tykkää pakkasista, en minäkään niistä tällä hetkellä juuri välitä. Ulos on kuitenkin tuo nenänpää pistettävä kaiken uhalla, joten tässä lomailun tuotoksia teidänkin ihailtavaksi.





Naavaa ei etelässä enää ole, mutta onneksi sitä täältä vielä löytyy.
Lohduttavaa tietää ettei ilmastopeli ole vielä täysin menetetty.

Makkarat maistuu parhaiten laavulla paistettuna. Onneksi on Vatajan nakit!
Kaamoksen aikana aurinko ei nouse tätä korkeammalle.


Vähän tärähtänyt kuva, mutta varmasti saa idean miten rattaat saa mukaan metsäpoluille!

Yhtenä päivänä äiti sai myös laatuaikaa itselleen, ja lähti YKSIN tunturin päälle seuranaan vain kamera. Tunturin päälle kipuaminen oli kyllä urakka sinänsä, mutta kun lopulta maisemat avautuivat edessä, niin henki salpautui ihan muusta syystä kuin huonosta kunnosta. Innostuin kuvailemaan ihan todenteolla, enkä meinannut millään raaskia lähteä laskeutumaan alaspäin. Miten voikin tulla niin rauhallinen olotila pelkästä maisemien katselusta? Sormet umpijäässä oli pakko yrittää taltioida tuota ihanaa näkymää!









Rakastan näitä lumisia puita. Kaunista, yksinkertaisesti!

Paluumatka olikin huomattavan paljon helpompi kuin nousu. Peppumäkeä vain alaspäin, ja kivaa oli!