Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihottuma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihottuma. Näytä kaikki tekstit

lauantai 22. helmikuuta 2014

Allergia pohdintaa ajatusten selkeyttämiseksi

Tämä on taas niin tätä. Tässä vaiheessa, kun lapsi on jo vuoden iän ylittänyt, pitäisi alkaa miettimään uusia ruoka-aineita ruokavalioon, eikä suinkaan etsimään nykyisestä ruokavaliosta pois jätettäviä. Viime viikot ovat olleet yhtä taiteilua ruokien kanssa. Iho on ollut pahoilla kutisevilla länteillä, yöllä on huudeltu, pyöriskelty ja hinkattu silmiä. Viime päivät on kakka polttanut pyllyreiän punaisille pilkuille (kaikki varmaan tahtoo tietää tämän, mutta allergisten lasten vanhemmille tämä on ihan jokapäiväinen huolenaihe). Ja kyllä, vaippa on vaihdettu HETI lastin saavuttua, ja tätä on siis tapahtunut usein. On piereskelty urakalla ja kieltäydytty ruoasta. Mitähän vielä… Rasvaa ja kortisonia on kulunut! Sekä antihistamiinia, niinkuin ennenkin.

Pari päivää olen pitänyt ruoka-aineet nyt minimissään, ja niissä "turvallisiksi" oletetuista. Ja silti on aamulla sängystä noussut vähemmän ihanan punaposkinen herra. Eli joku näistä viidestä turvallisesta ruoka-aineesta on muuttunut pahikseksi? Aikaisemminhan on näin käynyt soijalle ja quinoalle, eli täysin mahdollista myös nyt. Kukkakaali? Hirssi? Muuta en toivo kuin, että toivottavasti ei hirssi! Hirssi on meidän ainoa käytössä oleva vilja, ja ainoa josta saa puuron keitettyä. Kauraa ja riisiä on yritetty saada ruokavalioon, mutta huonolle näyttää, valitettavasti. Elimistö ei vaan taida olla vielä valmis niille.

Vai olisiko tämä oireilu vaan siitä, että Elias on ollut "semikipeä" viikon ajan. Viime lauantain vastaisena yönä nousi kuume, joka laski onneksi seuraavan päivän illaksi. Siitä asti on poju ollut vähän räkäinen ja väsyneen oloinen. On nukkunutkin päivisin enemmän, eikä siis ruokakaan ole oikein maistunut. Lihat olen ujutellut pääasiassa hedelmäsoseisiin, jotta edes proteiinia saisi riittävästi. Ruoan huonoon maistuvuuteen voi tietysti syynä olla myös hampaat, kun näyttää että ikenet aristaa. Ja se nenäkin kun on tukossa. Mistä näistä tietää. Esikoisen aikaan ei ollut huolta mistään näistä. Ikinä ei oltu kipeänä, ikinä ei tarvinnut miettiä sopivaa ruokaa, ikinä ei tutkittu kakan koostumusta. Oppia ikä kaikki :(


Vaikka miten olisi kipeänä, niin aina jaksaa vedellä vessassa paperit lattialle :D

tiistai 14. tammikuuta 2014

Syyllisyyden tunne

Taas täällä kriiseillään imetyksestä. Olen tietoisesti pyrkinyt vähentämään imetystä sen jälkeen kun Elias osoitti osaavansa juoda mukista. Päivisin homma sujuu erittäin hyvin, eikä ukko edes tunnu kaipaavan maitohuikkaansa. Yöt onkin sitten eri juttu, mutta silti pääsääntöisesti imetyskerrat ovat vähentyneet nyt noin kolmeen kertaan vuorokaudessa: illalla, yöllä ja aamulla. Samaan aikaan takaraivooni on hiipinyt kummallinen syyllisyyden tunne lopettamisen lopullisuudesta. Joka imetyskerta saa minut nyt hieman apeaksi. En ymmärrä, olenhan imettänyt nyt jo monta kuukautta (tänään 11 kk, joista 8 kk rajoitetulla ruokavaliolla!), eikä imetyksen lopettaminen enää ole mikään iso juttu. Harva vauva enää edes juo rintamaitoa tässä iässä. Kaiken huipuksi maitoni saattaa tehdä Eliaksen vain entistä "sairaammaksi", mikäli erehdyn syömään jotain epäsopivaa ruokaa, vaikka miten yritän olla tiukalla linjalla. Syitä lopettamiseen on paljon enemmän kuin jatkamiseen, ja silti se lopettaminen vain tuntuu niin pahalle. Ja ihan jos rehellisiä ollaan, niin syitä jatkamiseen en oikeastaan keksi muuta kuin sen, että se on TODELLA tehokas keino saada Elias rauhalliseksi ja nukahtamaan. Ja tietysti sen, miten paljon ukko edelleen tykkää meidän kahdenkeskisestä hetkestä. Se ilme on kertakaikkiaan korvaamaton! Kyllähän minä tiedän, että imetyksen lopettaminen on isompi juttu minulle kuin pojalle, joka tuskin sitä jää kaipaamaan. Tai että edes muistaisi koko hommaa viikon päästä. Äiti nyt vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja lopettaa moiset turhat rutinat!

Tällä mennään: ruokajuomana vesi, ja kunhan imetyskerrat vähenee yhteen-kahteen, otetaan mukaan kalkkilisä. Ja jos tilanne näyttää hyvälle (paremmalle), niin ehkä me uskalletaan kokeilla mantelimaitoa. Nyt Eliaksen iho on taas melko huonossa kunnossa (ties mistä…), joten ollaan yritetty pysyä tutuissa ja turvallisissa ruoka-aineissa. Quinoasta ihottumaa, riisistä edelleen masuvaivaa, huoh. Eikä tämä pakkanenkaan yhtään paranna tilannetta, saati se, että päiväunet onnistuu vain ulkona vaunuissa. Kesää odotellessa...

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Juomahommia

Kun Elias tuli puolen vuoden ikään, alotettiin meillä treenaamaan mukista juomista. Tässä muutaman kuukauden aikana olemme ehtineet kokeilla varmaan jokaikisen mukimallin mitä on kaupoista saatavilla. Kaikki kovat, pehmeät, pitkät, pienet, kapeat, tuttipullomaiset versiot nokkamukeista ovat saaneet saman tylyn kohtalon: ne tyrkätään pois, viskotaan lattialle, raivotaan kun edes viedään lähelle. Lähinnä varsinaista kohdetta, eli suuta on nokkiksesta päässyt mukin pohja, mitä on satunnaisesti imeskelty ikenien kutistessa.




Pari viikkoa sitten tapahtui kuitenkin pienen pieni kehitys asiassa, kun Elias hyväksyi IKEAn valko-vihreän nokkamukin. Määrät olivat kuitenkin muutamia tippoja mitä mukista katosi, ja jossain vaiheessa huomasin että Elias yrittääkin imeä mukista pystyasennossa. No eihän sieltä mitään tietenkään tule kallistamatta, mutta tästäpä äiti hoksasikin ostaa seuraavaksi kokeiluun Aventin pillimukin! Ja kappas, heti ekana päivänä ukko veti mukista puoli desiä vettä, ja toisena päivänä melkein  puoli desiä per ateria. Eli lähes pari desiä päivän aikana! Siis ihan itse!



Tiedättekös mitä tämä (saattaa) tarkoittaa?! Tämä äiti alkaa vähentämään imetystään ja toivoo, että viimeistään vuoden ikäisenä ukkeli olisi omatoiminen juomisen suhteen, ja imetyksestä voitaisiin luopua. Ja jos nyt oikein revittelisin, niin id:n voisi purkaa ja voisin syödä ihan oikeaa LEIPÄÄ! 


THE pillimuki

Tästä tulikin mieleen, että meidän piilopahis saattoi löytyä tänä aamuna. Leivoin quinoajauhoista leipää, jota tarjosin pienen palan Eliakselle. Muutama hetki syönnin jälkeen posket lehahtivat punaiseksi ja korvan edessä ennestään oleva ihottuma nousi koholle helottamaan. Voi sanonko mikä! Thaimaassahan Elias ei saanut quinoaa ollenkaan, ja minäkin söin sitä vain muutamana päivänä, eikä ihottumaa ollut laisinkaan (tosin suopea ilmasto varmaan oli tässä isommassa osassa). Kotiin tultua ihottuma on ollut tasaisen rypelöinen selässä ja poskissa, ja olen siis syönyt quinoaa itse joka päivä enemmän tai vähemmän. Quinoa on oikeastaan se toinen pääruoka-aine minun ruokavaliossani lihan lisäksi, eikä korvaavaa tuotetta taida olla olemassakaan... Ehkä kokeilen vuorotella sitä ja valkeata riisiä, jos vaikka nuo määrät maidossa Elias kestäisi (varsinkin jos maidon määrät vähenee).

maanantai 11. marraskuuta 2013

Karhunpoika sairastaa

Ja juuri kun pääsen iloitsemaan parantuneista yöunista, iskee kamala flunssa. Nyt voin rehellisesti sanoa, etten ole nukkunut "silmällistäkään" viime yönä (ok, pari torkahdusta). Eliakselle nousi eilen illalla kova kuume, joka ei oikein tahtonut laskea lääkkeilläkään. Yö meni siis nenää putsatessa, rohisevaa hengitystä kuunnellessa ja pientä nuhanenää lohdutellessa. Aamuyöstä kuume laski uuden lääkesatsin jälkeen sen verran, että torkahdimme molemmat. Aamutoimien aikaan ukko jaksoi olla hetken aikaa pirteä, mutta kun kuume alkoi taas nousta, alkoi vilun väristykset ja silmät taas pyöriä päässä. Eikun lisää kuumetta alentavaa, ja tuuditus unille sylitellen. Katkonaista tuntuu tosin tämäkin uni olevan.
 
Punaposkinen sairastelija :(
Ihottuma alkoi riehua tietysti heti pitkin vartaloa taudin iskiessä. Pistin siis Neocaten tauolle, sillä ei pieni keho varmastikaan kestä molempien rasitusta. Pelkään, että tauti on mennyt korviin, koska nuhaa on ollut nyt jo ainakin kahden viikon ajan. Vaikka eipä Elias korviaan ainakaan mitenkään selkeästi ole valittanut, joten toivotaan että selvittäisiin ilman antibiootteja. Huoli on kyllä äidillä melkoinen pienimmäisen puolesta :/

lauantai 9. marraskuuta 2013

Toivoa paremmasta

Ei, allergiat eivät ole vieläkään parantuneet. Ja ei, Neocate ei edelleenkään tunnu sopivan. Mutta hei, meillä nukutaan taas! Viimeisen parin viikon aikana meillä on ollut enemmän hyviä öitä kuin huonoja. Hyvinä öinä Elias herää sen kaksi kertaa syömään ilman huutoja, ja huonoina öinä herätään myös kaksi kertaa syömään, ja 20 kertaa niiden välillä huutamaan. Vielä kuukausi sitten muistan googlailleeni keskellä yötä "8 kk vauva huutaa öisin", ja löytäneeni hyvin monta vastaavaa tarinaa. Tulihan Eliakselle hampaitakin, ja oppi myös ryömimään, mitkä varmasti ovat horjuttaneet unirytmiä jo entistenkin "vaivojen" lisänä. Mutta mitään niin kamalaa huutomaratonia ei ole enää ollut kuin silloin, ja nyt jopa rauhoitutaan tassutteluun melko hyvin.

Tänä aamuna olen siis hyvin levännyt äiti. Vaikka Eliaksella on naamassa ihottumaa melko paljon, ja länttejä muuallakin kehossa, niin tuntuu ettei se nyt vaivaa niin paljon kuin aikaisemmin. Olemme edelleen yrittäneet antaa Neocatea annoksella 1 dl/pv puurojen seassa, mistä ihottuma todennäköisemmin johtuu. Uutena aloitimme antamaan Zyrteciä päivittäin, ja vaikka aluksi tuntui ettei siitä apua ole, niin ehkä kuitenkin se auttaa pitämään pahimmat kutinat poissa. Silmiä ja suuta kutittaa selkeästi varsinkin puuroa syödessä, koska usein pienet kädet eksyy hinkkaamaan silmien ja suun ympäristöä levitellen puurot ympäri naamaa. Mutta toivon edelleen, että Elias siedättäyisi Neocatelle jossain vaiheessa. Ja jos tämä unirytmi ja vähäoireinen allergiaelämä jatkuu, niin kelpaa meille paremmin kuin hyvin.

Tästä taitaa tulla nyt melkoisen sekava päivitys, mutta olkoon! Siirrytään siis seuraavaan aiheeseen: kävimme eilen taas uimassa, ja huhheijaa mikä vesipeto Elias osoitti olevansa. Kun pojasta pitää kiinni kainaloiden alta, ja liu'uttaa eteenpäin vedenpinnalla, tekee poika ihan oikeita uintiliikkeitä! Siis heiluttelee vartaloaan ylös alas rytmisesti kuin hylje, ja samalla vatkaa vettä käsillään ja jaloillaan. Todella hauskan näköistä menoa! Vitsailtiin miehen kanssa, että varmaan jos laskisi irti, niin lähtisi uimaan ihan itsekseen. Sukeltelua ollaan myös treenattu ihan omatoimisesti, ja se sujuu edelleen ihan hyvin, vaikkakaan mitenkään pitkiä matkoja en ole uskaltanut sukelluttaa. Mutta siis sellaisia pää veden alle ja edetään puoli metriä -sukelluksia. Kohtahan tätä taitoa pääsee treenaamaan päivittäin lämpimään, ihanaa!

Askarreltiin poikien kanssa taikataikinaan molempien jäljet isänpäiväksi. Pienimmän kohdalla haastetta tehtävään toi automaattinen sormien ja varpaiden kipristely (reiät kädenjäljessä ja oudot varpaanjäljet jalassa), ja vanhemman kohdalla taikinan riittävyys isoille jäljille. Toiselle puolelle liimattiin pahvi, jossa lukee onnentoivotukset. Väriä nämä ovat vielä vailla, joten yritämme ehtiä vielä maalailuhommiin jossain välissä :) 



tiistai 29. lokakuuta 2013

Uusi sota(korvike)suunnitelma, taas...

Alkaa oikeasti jo naurattamaan tämä homma. Miten voi lapsi olla näin allerginen lähes KAIKILLE maidontapaisellekaan? Neljäs korvike, siis Neocate LCP -kokeilu, päättyy tänään viikko aloittamisen jälkeen. Masuvaivoja on ollut koko tämä kokeiluaika, mutta tänään herätessä löytyi sitten iloisen ärhäkän punainen syheröinen ihottuma kauttaaltaan ylävartalon alueelta. Tuttu juttu jo tämä, eli kortisonit iholle ja Ataraxia suuhun helpotukseksi. Eliashan on maissiallerginen, joten luultavammin tämä syherö johtuu siitä. Eilen illalla annoin n. 1 dl verran Neocatea, joka oli näköjään liikaa. Pienen päiväannoksen Elias tuntui kestävän, mutta kerta-annoksena tuo ei enää käynytkään. Ja muutenkin, annoksen kasvaessa tuli kuvioihin mukaan pikkuhiljaa kovat mustat kikkareet, joita on pitänyt vähän väliä ängätä vaippaan laihoin tuloksin. Monille Neocate aiheuttaa kuulemma ummetusta, joten ei siinä sinänsä mitään ihmeellistä. Onpahan nyt koettu tuokin, että kakka on kovaa, kun normaalisti ei ikinä.

Soittelin tänään allergialääkärillemme kokeilun päätöksestä. Tapansa mukaan vähäsanaisesti kertoi lähettävänsä uuden resepti maitokokeiluun, eli Alfamino tällä kertaa. Siinä taitaa olla sitten viimeinen maitovaihtoehto, ennen mantelimaitoon tai veteen siirtymistä. Alfamino ei kuulemma sisällä maissia (luulin kyllä että sisältää glukoosisiirapissa?), joten ehkäpä siitä meille maito. Mutta toisaalta, siinä on taas perunatärkkelystä, ja perunahan ei myöskään Eliakselle käy. Imetystä voin tietysti jatkaa tiukalla dieetillä, mutta motivaatio alkaa olla vähissä. Sinänsä kielletyt herkut eivät niinkään houkuta, vaan se vapaus syödä ravintolassa jos on nälkä ulkona liikkuessa. Ja se että joskus saisi jotain valmiina ilman, että alat kokkailemaan pitemmän kaavan mukaan. Huomaa myös, että pieni lisäravinto olisi paikallaan myös Eliakselle. Viime yönä söi vain kerran (ei ole tapahtunut kuin kerran aikaisemmin kauan sitten), koska ensimmäisen kerran herätessään huutamaan tissi ei todellakaan kelvannut, vaan sitä alettiin järsimään hullunlailla samantien kun rinta suuhun ylsi. Ja sama toistui toisellakin heräämiskerralla, mutta lopulta suostui rauhoittumaan ja imemään pureskelematta. Auts ja auts, voin kertoa että ei tee mieli YHTÄÄN enää imettää, vaan kauhulla odotan ensi yötä. Hohhoijaa, toivottavasti tämä sentään on vain joku vaihe ja järsiminen loppuu yhtä nopeasti kuin sai alkunsakin. 

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

8 kk

Kävimme jo pikkuisen etukäteen 8 kk neuvolassa (vain 5 päivää). Mittoja oli ottamassa tällä kertaa eri terkkari, joten jonkun verran heittoa näissä saattaa olla senkin takia. Painoa ei taaskaan ollut tullut mitenkään erikoisesti, ja tällä hetkellä painokäyrä onkin pudonnut jo sinne -1 tietämille. Kasvu on kuulemma kuitenkin ihan hyvää, joten huolissaan ei tarvitse olla. Otimme myös aikaistetusti MPR-rokotteen (normaalisti 1 v) neuvolan suosituksesta, koska olemme lähdössä marraskuun lopussa ulkomaille. Tässä ehtii nyt hyvin potea mahdolliset rokotteesta tulevat oireet ennen reissua. Toivottavasti vältytään, kun on tässä näitä oireita ihan vaikka muille jakaa jo omasta takaakin.

"Kasvu ok, ryömii. Seisoo tuettuna jalkapohjilla. Iho siisti. Kehitys iänmukainen, terve poika. Allergiaselvittelyissä privaatissa".

Paino 8670 g (8545 g)
Pituus 71,4 cm (70,7 cm)
Pipo 46 cm (45,4 cm)

Suluissa siis 7 kk mitat, jotka otettiin 3 viikkoa siten. Tuli muuten mieleen, että me ei sovittu uutta käyntiä ollenkaan. Onko se seuraava sitten 10 kk iässä? Katsoin ainakin esikoisen neuvolakortista, ettei 9 kk käyntiä ollut ollenkaan. Hänellä tosin niitä kasvukontrollikäyntejä oli enemmän, joten käyntejä on merkattukin enemmän kuin normaalissa ohjelmassa.

Entäs taidot sitten? Tuntuu, että Elias on kehittynyt ihan huimasti tässä muutaman viikon aikana varsinkin motorisesti. Ryömimään lähteminen sai meidän pienen miehen muuttumaan kertaheitolla tutkivaksi ja uteliaaksi ihmisen aluksi. 

8 kuukauden ikäisenä meillä

- nukutaan huonosti, vähintään 2 syöntiä per yö
- syödään 5 kiinteää ateriaa, joista kahdella lihaa
- nukutaan 2-3 päiväunet riippuen niiden pituudesta, kaikkea 45 min - 3 h välillä
- vaatekoko pääsääntöisesti 74 cm, vaippakoko edelleen 4 Liberon teippivaipoissa (housuvaipat ei pidä pissaa niin hyvin jostain syystä)
- kiinteistä käytössä kana, poro, hirvi, lohi, sei, (ahven kerran kk), kukkakaali, parsakaali, kesäkurpitsa, palsternakka, hirssi, mango, päärynä, mustikka, vadelma ja Bonan riisittömät hedelmäsoseet kaikki
- rotaatiossa maa-artisokka, myskikurpitsa, Uuden-Seelannin karitsa, munakoiso, quinoa, porkkana (ihan orjallinen en ole ollut tässä, mutta 1-2 kertaa viikossa noin antanut)
- nokkamukia ollaan treenattu, muttei oikein osaa imeä, ja lähinnä vain pureskelee nokkaa
- rm edelleen ainoana juomana
- pinsettiote aika hyvin jo hallussa. Saa helposti pienet jutut käsiinsä ja suuhun.
- sormiruokailu kuitenkin vähäistä, yleensä ruokia vain tilsitään pöydän pintaan.
- ryömitään vimmatusti eteenpäin hassusti pyllyä nostellen
- nousee puolinaiseen konttausasentoon
- istutaan jo aika hyvin tukemattakin lattialla. Joskus väsyneenä saattaa kaatua suoraan selälleen, jonka vuoksi tyyny on takana turvaamassa.
- ei vierasteta, paitsi nyt ekan kerran uutta neuvolantätiä
- vaipan ja vaatteiden pukeminen yhtä rimpuilua, kun aina joku muu juttu kiinnostaisi ja masullaan olo on muutenkin kivempaa
- tykkää naruista. Niitä on kiva imeksiä, ja niiden luo ryömitään välittömästi.
- myös soivat lelut kivoja
- on helppo saada nauramaan kutittamalla
- ääntelee monipuolisesti käyttäen eri korkeuksia, örisee, kirkuu ja kaikkea siltä väliltä. Tä-tä-tä yms. tavuja tulee paljon.
- pääsääntöisesti hereillä ollessa hyvin iloinen ja nauravainen poika

Äidillä

- on edelleen väsy
- kierto ei ole käynnistynyt, vieläkään (?!)
- imetysdieetti alkaa vetää tiukille
- haluaisi tehdä vaikka mitä kivaa käsillään, muttei saa mitään aikaiseksi

Tätä odotellessa...

Korvikepäivitystä mainitsen sen verran, että Nutramigenia menossa nyt tauon jälkeen 4. päivä. Annokset olleet 0,6 dl - 1 dl - 2 dl, ja ihottumaa ei ole kuin pari pientä länttiä. Poskissa havaittavissa enemmän kuin muualla, ja silmät tuntuu kutisevan niinkuin aina ennenkin. Maha ollut vain vähän löysä, ei siis mitään ripulia kuitenkaan. Öisin on huudeltu, ja varsinkin iltayöstä enemmän. Ihan varmaksi en nyt osaa sanoa mitään sopivuudesta, joten jatketaan...


tiistai 1. lokakuuta 2013

Lisä(ä)maitoa!

Käytiin tänään Eliaksen kanssa allergialääkärillä. Nyt pitää kyllä sanoa, etten ole ihan varma olenko edelleen yhtä hämmentynyt kuin aikaisemminkin tästä tilanteestamme. Selostin tilanteemme, siis että Nutrilon Pepti, Profylac ja Nutrilon Soija kokeiltu, eikä niistä mikään tunnu sopivan. Viimeisenä kokeilusta soijasta jäi viikoksi lopettamisen jälkeen hirveä ihottuma poskiin, mikä ei tuntunut parantuvan millään. Läträsin kortisonia ja perusrasvaa urakalla, kunnes jätin soijan omasta ruokavaliostani pois. Ja kas, ihottuma parani kertasivelyn jälkeen kortisonilla. Voi jee... pakko tästä on päätellä, että soijalle on herkistytty. Päätin skeptikkona (no ei ollut ehkä mikään fiksu idea :/) kokeilla kuitenkin soijaa uudelleen sunnuntaina, niin etten syö sitä itse, vaan pelkästään Eliaksen itse syömänä. Ennen lääkärikäyntiä ehdittiin siis nukkua kaksi yötä tällä systeemillä, ja molemmat meni kyllä aivan täysin hulinoiksi. Molempina iltoina alettiin huutamaan 23 jälkeen kuin päätä leikattaisi, eikä ukkoa meinannut saada rauhoittumaan sitten millään. Ja huutamisen lisäksi nieleskeltiin jatkuvasti todella kuuluvasti. Mitään hirmuista ihottumaa ei ole edelleenkään, vain muutamia röhelöitä poskissa ja kulmassa, mutta kyllä mä nyt jo uskon ettei se soija (tai soijakorvike) sovi kuitenkaan. 

Allerginen koliitti? Toivottavasti helpottaa!
Saatiin reseptit nyt TAAS uudelle maidolle nimeltään Nutramigen LGG Lipil 2. Hirveästi en ole tuosta keneltäkään kuullut, mutta ilmeisesti tämä on nyt jotenkin erilainen, ja eniten pilkottu maitopohjainen korvike ennen aminohappopohjaista Neocatea. Lueskelin, että tässä 95 % proteiineista on pilkottu aminohapoiksi tai kahden-kolmen aminohapon sisältäviksi ketjuiksi (vrt. Nutrilon Pepti 65 % pilkottu). Eli siis hyvin lähellä Neocatea ymmärtääkseni (onneksi hinta vain kolmasosa siitä). Lisäksi erona muihin pilkottuihin maitopohjaisiin verrattuna tämä Nutramigen pohjautuu kaseiinihydrolysaattiin, kun taas Nutrilon Pepti ja muut pohjautuu herahydrolysaattiin (molemmat siis maidon proteiineja). Ja bonuksena rasvahappokoostumus (DHA ja ARA) on sama kuin rintamaidossa sekä tuotteeseen on lisätty myös probioottia (sama kanta kuin Gefiluksessa) tukemaan allergisen suolistoa. Meillä onkin nyt nuo Gefilus+D tipat käytössä, mutta aion kyllä jatkaa tippojenkin antamista edelleen. Probiootit on kuitenkin todella tärkeitä allergisen suolistolle, eikä niistä ole mitään yliannostuksen vaaraakaan. Korvike kuulostaa ainakin paperilla tosi hyvälle, ja olisihan se kiva jos tämä sopisi ilman lisäaltistuksia soijalle. Mutta koska siihen en uskalla luottaa, niin soija-altistus aika on nyt kuitenkin varattu parin viikon päähän Neocaten korvattavuutta varten.

Tuohon nieleskelyyn kokeillaan nyt myös happolääkettä, Zantacia. Tai siis saatiin resepti siihen, mutta en saanut vielä sitä apteekista ostettua kun ei ollut. Ehditään siis kokeilla tuota maitoa pari päivää ilman happosalpaajaa, niin nähdään tarvitseeko sitä ylipäätään. Ja eihän meillä mitään refluksidiagnoosia edes ole, mutta tuollahan sen näkee onko sitä(kin) vaivaa.

Muuten, minusta on vaikuttanut monen ruoka-aineen kohdalla, että Elias reagoi herkemmin minun syömiini ruokiin rintamaidon kautta, kuin jos hän itse syö sitä. Ja varsinkin jos me molemmat syödään samaa, eikä se ole täysin sopiva. Kyselin lääkäriltä tätä, ja hän kertoi tämän olevan myös hänen kokemuksensa asiasta. En siis ole kuvitellut asiaa, enkä ole ollut vainoharhainen. Helpottavaa kuulla :) Ja lääkärin kanta imetykseen oli, että pitäisi päästä lopettamaan koko homma, jotta allergiakuvio selkiintyisi. En todellakaan ole eri mieltä.

P.S. Anteeksi superanalyyttinen maitopostaus! Liittyy ammatinkuvaan ja minua sattuu onneksi kiinnostamaan tämmöiset jutut :)

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Arkisia puuhailuja

Arki on iskenyt jotenkin tosi tehokkaasti. Ollaan nyt siinä pisteessä, etten enää oikein tahdo erottaa päiviä toisistaan, kun kaikki toistuvat niin samanlaisina. Enkä nyt sano, että se on välttämättä huono asia, kun tietää että asiat silloin kuitenkin sujuvat tahtomallani tavalla ilman ikäviä ylläreitä. Viikonlopun erottaa siitä, että mies useimmiten nukkuu vielä kun itse herään. Viikonpäivät pitää tarkistaa kalenterista, ja koko ajan on semmoinen tunne, että on jättänyt menemättä johonkin sovittuun tapaamiseen. Ei kyllä pitäisi, koska neuvola on vasta ensi viikolla. Jotain eroa viikonpäiviin on saatu:

pipoinventaariolla

Limeissä Petrellan tähtipipoissa on veljesten nimet aplikoituina.
Kimperi on taas puolestaan yksi lemppari pipomerkeistäni.

Kesälätsiä nuorimmaiselle. Lierihattuja on vähän liikaa yhden
miehen kulutettavaksi...

Syksy- ja talvipipoja nuorimmalle. 

Vanhemman pojan eläinpipoja. Dinosaurus (Tinttu) taitaa olla hyvin
edustettuna ja tottakai pojan suosikki! Taitaa mukana olla yksi
peikkopipokin. Niin, ja ylimpään vihreään pipoon löytyy koko
fleeceasukin paitoineen ja housuineen. Jossain vaiheessa poika ei
lähtenyt ulos ilman tätä asua!

Nykyään Ninjago-pipo on vanhemman pojan pakollinen asuste, ja
vaihtoehtona kelpaa vain Angry Birds, Salama McQueen, Spiderman...
Huoh!

Ai miten niin paljon pipoja? Joskus taisin mainita, että kärsin pienimuotoisesta pipofriikkeydestä, ja tässä on karkeasti arvioituna ehkä puolet poikien pipoista. Nuorimmaiselle olen yrittänyt hillitä ostamasta lisää, mutta hassusti niitä vaan mukaan tarttuu kirppareilta "kun ne on niin halpoja". Olen haaveillut myös tekeväni niitä itse, mutta minne ihmeeseen ne mahtuu ja kenen päähän, se jäisi nähtäväksi. Saahan sitä haaveilla :)

leipomalla ja bloggaamalla


Quinoarieskat

Olen väsännyt uuden blogin leipomuksilleni. Halusin, että ohjeet löytyisivät helpommin ja eihän kaikkia todellakaan kiinnosta meikäläisen erikoiset gluteenittomat, munattomat, maidottomat yms. leivonnaiset. Blogi toimii minulle jatkossa hyvänä muistikirjana, mitä on tullut tehtyä ja mikä on todettu hyväksi. Päivittely tapahtuu sitten kun sille tuntuu :) Ja varmasti jatkossa sinne tulee tavallisiakin leipomuksia, kunhan tämä imetysdieetti alkaa olla ohi. Vielä ei ole liikaa energiaa siihen.

Umpioimalla

Quinoa-parsakaali-kukkakaalisosetta, herrrkullisen väristä :D

Onnistunut umpiointi, plop!

Olen stressanut viime päivinä Eliaksen ruoista matkaa varten. Mitään sopivaa valmisruokaa ei siis ole olemassakaan, lukuun ottamatta paria kasvis- ja hedelmäsosetta. Matkan kesto on kuitenkin 2 viikkoa, joten jotain ruokaa pitäisi pojalle olla matkaan otettavaksi. Löysin ulkomaalaiselta merkiltä yhden lihasoseen, missä ei ollut perunaa, maissia eikä riisiä, mutta eihän sitä tietenkään tuoda maahan. Yritin kysellä valmistajaltakin saatavuutta, mutta mitään vastausta en saanut. Pitäköön siis tunkkinsa :(

Eli päädyin sitten kokeilemaan umpiointia. Tällä tavallahan nuo kaupankin vauvansoseet säilytetään, toki valmistus tapahtuu paremmilla vehkeilla ja valvotusti, mutta eikös tämän vanhan menetelmän pitäisi olla ihan kelpo konsti säilöä kotioloissakin. Tein siis pienen testierän sosetta, jonka laitoin uunissa steriloimiini (125 °C 15 min) sosepurkkeihin vielä molempien ollessa kuumia. Asettelin kannet kiinni, ja keitin vielä kattilassa purkkien peittyessä 2/3 veteen 15 minuutin ajan. Jäähtyessään kansien keskiosien pitäisi imaista kiinni, niinkuin kaupan soseissakin, merkiksi umpioinnin onnistumisesta. Kansien asettelu ei ole ihan helppoa kuumiin purkkeihin, varsinkin kun jengat ei tunnetusti näissä sosepurkeissa ole mitkään tukevimmat. Testierä onnistui melkein, sillä 2/3 purkeista imaisi kannen keskiosan alas. Pitää jatkaa testailua säilöntätesteillä, eli pidän ainakin yhden onnistuneen soseen jääkaapissa kahden viikon ajan, ja maistan lopputulosta itse :)

shoppailemalla

Vaatteiden Yö -tapahtuma järjestettiin netissä ekaa
kertaa. Sieltä löytyi nämä ihanuudet isolla aleprosentilla.
Kankaiden Yö -tapahtuma on muuten taas tulossa 25.-26. lokakuuta,
 ja tällä kertaa meinasin pitää koneen visusti kiinni! Hah, hah...
Ihanat Nirppanokan kortit saivat paikan seinältä.
Kortit sain yllärinä tilauksen kaupanpäällisinä Juhokustilta. 
Tämä oli vaan niin MUN näköinen, etten voinut
vastustaa tilaamista Eliakselle. Vähän lisää itsehillintää
nainen!!
"pakkollinen" allergiapäivitys

Mitäs muuta? Allergiarintamalla testattu uudelleen bataattia kaupan soseen muodossa. Jotenkin ajattelin, että enemmän käsitellyt raaka-aineet voisi sopiakin. Joo ei, harhakuvitelmaa sekin. Lounaalla siis sai 1/2 purkkia kesäkurpitsa-bataattisosetta, ja päiväunien jälkeen alettiin hankaamaan silmiä. Luomeen ja poskeen ilmestyi syheröä ja yöllä herättiin itkeskelemään pariin otteeseen. Muuten meillä yöt on taas sujuneet hyvin kahdella heräämisellä ilman itkuja. Eli selkeästi nuo yöitkut johtuu pelkästään allergioista. Eipä kamalasti kannusta kokeilemaan uusia ruokia, kun tietää että seuraava yö menee molempien kärsiessä. Toisaalta, nappasin kaupasta mukaan myskikurpitsaa (butternut squash), ja se tuntuu sopivan. On muuten aivan törkeän hyvääkin, ja voittaa bataatin mennen tullen maultaan. Kallistahan se pirulainen vaan on!

Ainiin, meinasi ihan unohtua! Äitilandiassa etsittiin testiryhmää testaamaan Serlan uutta talouspaperia. Ihmeekseni arvontaonni suosi ja sain kotiin ison paketin Serlaa. Testailu siis menossa!


"Yhden käden" -ominaisuus on aika kiva juttu, kun paperia kuluu
arkkitolkulla syöntihommissa!






keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Korvikekokeilu, osa 2

Testissä Profylac:

- Ensimmäisen 40 ml annoksen jälkeen silmäluomi punoittaa
- Toisena päivänä annos 2 x 40 ml, silmäluomi punoittaa enemmän, pari näppyä poskissa
- Kolmantena päivänä annos 2 x 80 ml, silmäluomet molemmat helottaa, poskiin ilmestyy enemmän ihottumaa
- Neljännen päivän aamuna molemmat posket ovat lähes saman näköiset kuin ennen allergioiden toteamista. Siis todella ärtyneet, täynnä punaista koholla olevaa kutisevaa näppylää. Käsivarteen on ilmestynyt ihottumaa.

Jaha, tämä lienee tässä. Jos näin vähillä annoksilla ihottuma alkaa riehua, niin aika turha kait tätä on jatkaa ripuliin asti. Mitäs seuraavaksi? Pilkotut lehmämaitopohjaiset tuskin käy yksikään, tai usko siihen on ainakin todella heikko tällä hetkellä. Soija on varmasti vahvoilla seuraavaksi, mutta pelottaa jos sille sitten allergisoituu. Siinä tapauksessa minun ruokavalio kapenisi entisestään, mikä ei todellakaan kuulosta hyvälle vaihtoehdolle.

Huoh. Taas alkupisteessä.

tiistai 27. elokuuta 2013

Tänään ei mene sen paremmin

Voi itku. Tänään, ja vähän eilenkin, on tullut takapakkia oireissa oikein urakalla. Taas on ihan tyhjä olo tämän allergia-asian kanssa. Kaadan edes osan pahasta mielestä tänne.

Eilen syötin Eliakselle possusosetta, joka on kuulunut ruokavalioon nyt reilun kuukauden. Sose on ollut sitä samaa kukkakaali, kesäkurpitsa, palsternakka ja possun sisäfile -sosetta koko ajan. Koskaan se ei ole erityisemmin maistunut, mutta olen ajatellut sen olevan "maku"-kysymys. Tällä kertaa, aika ruokailun alussa, ruokaa joutui pojan otsaan ja kulmakarvoihin. Annoin se olla siellä koko ruokailun ajan, ja lisäksi kurkun imeskelyn ajan ruoan päälle. Noin reilun vartin päästä mentiin sitten pesulle, jonka jälkeen kauhukseni huomasin soselänttien jättäneen jälkeensä punaiset tarkkarajaiset ja kohollaan olevat läntit. Siis ihan samannäköiset kuin prick-testeissäkin allergiaa aiheuttavat aineet. Mitä ihmettä? Mistä ne oikein tuli? Ei niitä aikaisemmin ole tullut, vaikka ruokaa onkin sotkettu naamaan. Onko nyt allergisoitu possulle? Vai peräti soseen vihanneksille? Vai olisiko kuitenkin kyse possun syömästä viljasta? Onko sose tuntunut koko ajan pojan suussa jotenkin "huonolle", kun se ei ole maistunut? Mistä ihmeestä sen nyt selvittää?

Yö meni miten meni, ei kovin rauhallisissa merkeissä. Jopa vaipan vaihdon 4.00 aikoihin, kun se oli päästänyt läpi pissaa, ilmeisesti pojan riehuessa niin ettei vaippakaan pysynyt paikoillaan. Aamulla se sitten alkoi. Ripuli. Ensin kiinteähköt, sitten keltaiset, sitten limaiset vaippaan imeytyneet ja lopulta illalla vihreät limakakat. Ei jessus... Neljät päikkäritkin on tänään ehditty jo "nukkumaan". Pylly on karrelle palanut, punainen verestävä rantu, vaikka vaippa on heti vaihdettu lirun tultua. Ja rasvattu kyllä on. Ihmeen iloinen ja nauravainen tämä meidän pieni kärsivä ihmeemme kuitenkin on. Ilmeisesti raukkaparka on tottunut hereillä ollessa siihen, että vähän väliä masussa myllertää. Nukkuessa myllerrys lienee sitten jo niin kova, ettei uni oikein pysy silmässä. Mua niin itkettää toisen puolesta. Toisaalta, iho on ihmeen hyvässä kunnossa. Vain muutamia länttejä, lähinnä kädessä, poskissa, leuassa ja pienen pieni kyljessä.

Söin eilen toista (tai kolmatta) kertaa amaranttia (vilja). Se menee nyt tauolle. Eka kertaa söin sitä noin viikko sitten, ja ajatuksena oli kokeilla sitä ensin rintamaidon kautta. Ei ehkä hyvä idea. Vai tuliko se jostain muusta jo sopivaksi luullusta? Viime aikoinahan on kokeiltu teff ja kaakao, joita olen syönyt pienen määrän päivässä. Ehkä olin jo liian reipas kokeiluiden kanssa, vaikkakin ne olivatkin minun ja maidon kautta. Jotenkin vain kuvittelin, että kun kiinteitä menee jo näinkin paljon, ei rintamaidon merkitys olisi niin suuri. Tyhmä minä!! 

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Korvikekokeilu, osa 1

Voi vitsi. Huonolle näyttää Nutrilon Peptin (2) tilanne. Ollaan siis nyt kokeiltu vajaan viikon ajan ensimmäistä maitoallergisen korviketta tulevaisuutta ajatellen. Ensin tuli käsivarteen syheröä, sitten poskiin, rintaan ja lopulta kakka tuli vaipasta ulos löysänä limaisena liejuna. Kakka on kuitenkin ollut kiinteää jo ties kuinka kauan ennen tätä kokeilua. Lopetin Nutrilonin välittömästi ja sitä ehti mennä noin 6 päivää ja enimmillään semmoiset 6-8 mittaa. En tiedä voisiko tuo olla jotain normaalia aloitukseen liittyvää, ja oireet katoaisi käytön jatkuessa (toiveajattelua). Tai sitten se ei vaan sovi ja tilanne pahenee. Tein kuitenkin päätöksen kokeilla toista meille reseptillä annettua korviketta, Profylacia, jos siinä olisi meille paremmat ainesosat. Tiedän kyllä, että nykysuositus on vain siedättää ja siedättää näiden allergioiden suhteen, eikä tarkkaan Käypä Hoito -suositusta lukeneiden lääkärien mielestä kukaan VOI edes olla allerginen pilkotulle lehmänmaitoproteiinille, mitä siis nämä ekana kokeiltavat korvikkeet ovat. Tai muillekaan korvikkeen sisältämille aineille.  Mutta en aloita taas siitä, koska kaikki allergisten lasten vanhemmat tietävät sen suosituksen olevan vain iso kakkakikkare (ja toivottavasti ohimenevä trendi). Pelkään kamalasti, että tilanne palautuisi aikaisempaan, josta toipuminen kuitenkin kestää taas viikkoja. Ennemmin tahdon kokeilla toista vaihtoehtoa, kun sellainen mahdollisuus kuitenkin on. Nyt vain odotellaan, että ihottumat häviää ja masun toiminta normalisoituu ennen uutta kokeilua. Kortisoniakin on siis joutunut sivelemään pikkuisen iholle todella pitkästä aikaa :/

perjantai 9. elokuuta 2013

Riisi

Taas vaihteeksi allergiapostausta. Riisi, tuo meidän murheenkryyni. Sitä kokeiltiin taas eilispäivänä, ja vähemmän riemukkain tuloksin. Tällä kertaa minä söin riisiä pari ruokalusikallista, ja katsoin miten se vaikuttaa maidon kautta. Viime yö meni aikalailla hulinoinniksi, ja hereillä oltiin ja itkeskeltiin (hereillä minä, Elias hoiti itkeskelyn). Ja jos sanon, että tunnin välein, niin se on aika paljon kaunisteltu versio siitä. Totuus lienee lähempänä kolmea varttia, ja pisin unipätkä tuli sitten aamulla reilun tunnin. Pakko se on varmaan alkaa uskoa, ettei se sovi vaikka ihottumaa siitä ei tule. Riisi taitaa olla ainoa ruoka-aine mihin pikku E ei reagoi ihollaan, ja ainoa mistä tulee oikein kunnon masuvaivat. Eka riisikokeiluhan (Muksun riisipuuro) päättyi oksenteluun ja lääkärireissuun, tokasta (riisijauho hedelmäsoseessa) tuli yö- ja aamupäivähulinat, ja nyt (rintamaidon kautta) taas sama homma. Kuitenkin näillä päivillä ja varsinkin öillä on selkeä ero riisittömään aikaan verrattuna. Olisikohan kellään kokemusta tuosta, että normaalisti ihollaan reagoiva lapsi reagoisikin vain masullaan johonkin tiettyyn ruoka-aineeseen? Kaippa allergioissa kaikki on mahdollista, mutta hassullehan tämä tuntuu... 

Ja täällä minä vaan kökin ja lueskelen aiheesta, vaikka silmäluomet painaa tonnin ja tuskin tajuan edes mitä luen, saati kirjoitan. Toivotan parempia öitä kaikille (ja varsinkin itselle)! :D

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Ihan lomalla... ja pari hassua juttua

Tulihan se kesä sieltä, ja miehen loma! Ihan hirveästi en ole jaksanut blogia nyt päivitellä kun on niin paljon kaikkea tekeillä. Kasvimaalla pitää hommailla, mansikat hoitaa pakastimeen, vierailla perinteisissa kesälomakohteissa yms yms. 


Mansikoista pitää sen verran kertoa, että myrkyt tehosi ja mansikkaa on tullut paljon! Tähän mennessä olen pakastanut 25 litraa mansikoita viipaleina talven iloksi. Itsehän en voi niitä tällä hetkellä nauttia, koska Elias on selkeästi niille allerginen ja saa oireita jo muutamasta syömästäni mansikasta. Varsinaisesti herkkyys varmistyi eräänä iltana, kun olin siivonnut mansikat paljain käsin, ja siirryin lennossa käsien pesun kautta pojun iltahommiin. Rasvasin lopuksi Eliaksen naaman samalla rasvalla kuin ennenkin ja vein unille. Untapa ei sitten riittänytkään koko yönä reilua tuntia pitempää pätkää kun vähän väliä hinkattiin, hangattiin ja kitistiin. Lopulta aamuyöstä tajusin mitä oli käynyt, siis että niin pieni määrä mansikkaa minun käsissä riitti aiheuttamaan punoituksen ja näppylät rasvatuille kohdille. Ja tietysti siinä vaiheessa Elias oli raapinut poskenkin verinaarmuille, kun kynnet olivat jääneet huonommalle hoidolle tilanteen ollessa parempi jo pitkään. Muualla vartalossa ihottumaa ei siis ollut, koska mies oli hetkeä aikaisemmin rasvannut vartalon puhtaammilla käsillään.

Tuosta jäin sitten miettimään, että voisiko samantyylisiä "koti-prick-testejä" tehdä muillakin aineilla, ehkä vähän hallitummin. Riisi olisi kiva varmentaa, samaten tomaatti. Ne on molemmat "ehkä-listalla", ja en ole niitä syönyt pitkään aikaan. Koko ajan kun meuhataan siitä turhasta välttämisestä, ja plussana laajentuisi ruokavaliokin! Jos vaikka sivelisi päiväsaikaan riisi-rasvaseosta käsivarren sisäsyrjään ja katselisi tilannetta :)

Olen tässä törmännyt elämässäni ihan uudenlaisiin haasteisiin tämän imetysdieettini myötä. Oletko ikinä ajatellut miten vaikea on tehdä ruokaa muille, kun ei voi sitä itse maistaa? Ihan pitää mutu-menelmällä heittää mausteet sekaan. Samaten kerma+rahkaseoksen oikean sokerimäärän arvaaminen, tai ylipäänsä täytekakun tekeminen. Ja kun on aina ollut tapana maistaa viimeinen lusikallinen taikinaa, ihan vain varmistaakseen että kaikki aineet tuli laitettua taikinaan, niin nyt sitten vain silmämääräisesti arvelet taikinan maistuvuutta. Tai paras, teemaidon laittaminen: alussa laitoin varmaan joka päivä pari kertaa teeheni maidon vain hetkeä myöhemmin tajutakseni, että soijamaitoahan sinne piti laittaa eikä tuota tuttua tavallista.  Hyvin ovat silti keitokseni ja leipomukseni kelvanneet, tai sitten kukaan ei vain ole uskaltanut sanoa mitään. Ja entäs mansikoiden poimiminen ja siivoaminen ilman, että voi pistää yhtään ihanaa punaista palleroa suuhunsa ja maiskutella sen makeutta. Ihan rehellisesti sanottuna helvatan vaikeaa ja tuskallista :) No sen hinnan olen kuitenkin valmis maksamaan hyvistä yöunista. Tai ainakin hyvin lähellä hyvää olevista.

Maitoa tulee muuten edelleen ihan älyttömästi imetysdieetistä huolimatta. Ilmeisesti olen löytänyt ne ruoat jotka riittävät takaamaan riittävän energiansaannin siihen hommaan. Herkkujakin olen keksinyt uusia, joten painon putoaminen on pysähtynyt tähän. Olen tällä hetkellä kilon alle ekan neuvolan, joten ihan tyytyväinen saa olla tilanteeseen. Kuivahedelmät ovat muuten suurinta herkkua ja ne on oikeasti paljon paremman makuisia kuin karkit. Kuivattu mango, kookos ja papaija varsinkin ovat sellaisia joita voisi syödä kilotolkulla. Ympärillä olevat ihmiset eivät vain ole kamalan innoissaan tästä minun herkuttelustani, sillä ne tuppaavat pierettämään, eikä ehkä ihan niin vähänkään :D

Maitoaltistus on meillä viikon päästä, joten luultavasti palaan sen jälkeen asiaan ellei aiheita putkahda mieleen sitä ennen. Ihanaa ja lämmintä kesää kaikille lukijoilleni, nauttikaa mansikoista minunkin puolestani!

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Ilonaihe

Voi elämän kevät! Miten iloinen saa olla kun lapsen kakka on NORMAALI?! Ei valunut lahkeesta, ei noussut selkää pitkin, ei imeytynyt vaippaan...  Toivon vaan tositosi kovaa, että tämä ei jäisi kertaluontoiseksi pierasuksi, vaan ihan aikuisten oikeesti suolikin alkaisi rauhoittua ihon lisäksi. 

Eilen syötiin rotaation mukaan uusi ruoka-aine, mango. Ja sitä siis se 1 teelusikallinen, eikä oireita ainakaan näyttäisi tulleen. Ihokin näytti aika samalle kuin pari edellistä päivää, ehkä hieman kuivemmalle vain. Viime yökin sujui ilman suurempia kutinoita vaikka herättiinkin taas se 3 kertaa syömään. En kyllä oikeasti tiedä herääkö Elias nälkäänsä, vai onko vain joku "lohdun" tarve. Syöminen kun kestää ihan muutaman minuutin, eikä siinä tunnu oleva juurikaan voimaa. 

Ja toivottavasti tämän aamun kakkailot ei jää lyhyiksi. Kohta alkaa matka neuvolaan ja punnitukseen. Odotus on kuin tuomiopäivän edellä. Niinhän se taitaa vähän ollakin, imetyksen suhteen.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Pahis! Ja - ton mustikkapiirakka


Aloin pitämään ruokapäiväkirjaa johon yhdistin Eliaksen oirepäiväkirjan. Yritin siis saada kiinni sen ruoka-aineen mikä tuota Eliaksen ihoa ärsyttelee aika ajoin. Iho on siis muuten ollut suht' hyvänä, mutta aina tämän tästä jonnekin, yleisimmin silmien ympärille tai käsivarteen, ilmestyy punaista kutisevaa syheröä. Lauantai-illaksi olimme hommanneet Räyhä Ralf -leffan ja vähän namusia popsittavaksi. Minä en namuihin koskenut, koska luulin Eliaksen saaneen oireita karkkien sisältämästä glukoosisiirapista (vehnästä) ja perunatärkkelyksestä (vainoharhaista joo :) ja ihan tälleen sivuhuomautuksena, mutta perunaa nameissa??). Ihmettelin vaan, että onpas herkkä tapaus... No kuitenkin, söin siis poppareita muutaman kourallisen. Ja kappas, aamuyöstä alkoi Eliaksen kädet hankaamaan ja hinkkaamaan naamaa edes taas. Nukkumisesta ei tullut oikein mitään.  Tarkistin ihon, ja ihottumaa oli kauttaaltaan vartalolla, käsivarsissa, olalla ja koko naamassa. Ihme kyllä jalat olivat säästyneet. Eli maissi! Se pirulainen on salaa piileksinyt mun leivissä, letuissa, vihannessekoituksissa... Varsinkin viime viikolla noita ärhäköitymisiä tuntui olevan siellä sun täällä, ja tajusin heti että nehän olivat johtuneet tekemästäni maissi-hirssileivästä, jota popsin pari viipaletta päivässä. Ja se viime viikonlopun kutina, joka tuli niistä letuista. Nyt meni siis mun ID uusiksi, taas kerran. Maissi pois ja riisi tilalle. Alan siis kokeilemaan riisiä uudemman kerran, ja toivon että se sopisi kuitenkin. Pitäähän mun jotain syödä ;). Eilisen päivän olin ilman molempia, ja ihottumat on nyt selkeästi rauhoittuneet. Toki kortisoniakin laitoin, että sain pahimmat kutinat pois. Nyt vaan toivon sormet ja varpaat ristissä, että muita ei löydy, ja että se oli se maissi joka kiusasi.





Leivoin sunnuntaina ensimmäisen -ton piirakan. Tein siitä mustikkaversion, ja voi kun oli hyvää! Uskomattoman hyvälle maistuu, kun ei pitkään aikaan ole mitään herkkuja syönyt. 

Myös kiisseleitä keittelen herkuiksi. Varsinkin viimeisin mango-kookoskiisseli oli aivan ihanaa samettia. Kiisselit olen sakeuttanut tapiokalla, kun eihän mikään muu käy. Toivottavasti tuo sopii kun Elias alkaa itse syömään.

- ton mustikkapiirakka (gluteeniton, maidoton, munaton)


2 dl vichyä (soijamaitoa tms.)

1,5 dl sokeria

1 dl juoksevaa Beceliä

1,5 dl hirssijauhoa

1 dl hirssihiutaleita


1,5 dl tapiokatärkkelystä

2 tl leivinjauhetta

1 - 2 dl mustikoita

Sekoita kaikki aineet sekaisin. Ripottele mustikat päälle. 
Paista 200 asteessa. 30 min.

Tarjoa soijavaniljakastikkeen kera, nams!

Mango-kookoskiisseli

400 ml kookosmaitoa

400 ml vettä

1 - 2 dl 100 % mangososetta 
(Bonne, löytyy hillohyllystä)

1 dl tapiokatärkkelystä (tai miten "tiukasta" tykkää)

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Kiinteät takkuaa: rotaatio suunnitelma

Kiinteitä meille on kehotettu aloittamaan jo kolmen eri lääkärin toimesta. Mielenkiintoiseksi tämän tilanteen tietenkin vetää Eliaksen allergiat. Jo todettujahan on "helppo" välttää, siis tekemällä soseet itse, koska valmiissa soseissa on usein mm. riisijauhoa. Mutta niitä joita ei vielä ole todettu, onkin sitten jo hankalampi välttää. Eliaksen iho on nyt melko hyvänä minun imetysdieettini ansiosta, mutta ihan oireeton se ei kuitenkaan ole. Vähän väliä joku kohta nousee näpylle ja kutisee. Olen yrittänyt pitää ruokapäiväkirjaa yhdistettynä oirepäiväkirjaan, mutta vielä mitään selkeää en ole huomannut. Todennäköisesti mansikka, mitä luultavammin myös se riisi. Nyt olen ollut 4 päivää uusitulla ID:llä, eli syön pelkästään hirssiä, rypsiporsasta, kalaa, poroa, kvinoaa, linssejä, salaattia, kurkkua, mustikoita ja kookosmaitoa. Maissia pyrin käyttämään mahdollisimman vähän. Ja mausteina pelkkää suolaa ja pippuria. Haluaisin saada Eliaksen ihon semmoiseen kuntoon, ettei mitään ylimääräisiä riehaantumisia tulisi ja tilanne tasaantuisi. Tällöin olisi helpompi sanoa mikä kiinteä ruoka aiheuttaa oiretta jos on aiheuttaakseen. Lisäksi tällä hetkellä pikkuisella on taas flunssa, jonka vuoksi luulen ettei elimistö kestä sitäkään vähää kokeiluja kuin terveenä. Eli ne ovat siis tauolla toistaiseksi.

Rotaatiosta

Kiinteiden kokeilut eivät siis ole edenneet oikein minnekään. Tajusin, että meillä on tämmöinen "kolmannen päivän" -ongelma kiinteiden maistelussa. Ensin oli riisipuuro, siitä tuli kaamea kirkuminen, oksentelu ja ripuli. Sitten oli kesäkurpitsa, josta myös tuli kolmantena päivänä oireita, ihottuma. Eli ilmeisesti vaikka kiinteätä on annettu vain 1-2 tl päivässä, niin se riittää jo kolmantena päivänä ärsyttämään ihoa tai suolta. Rotaatio saattaisi olla meille ehkä se oikea vaihtoehto kiinteiden aloittamiseen. Perinteisessä rotaatiossa ensimmäisellä viikolla joka viikonpäivä annetaan eri ruoka-ainetta 1 tl verran, ja nostetaan sitä määrää joka viikko. Periaatteena siis että neljännen viikon jälkeen lapsi saisi syödä ko. ruoka-ainetta niin paljon kuin jaksaa. Jos ruoka-aine aiheuttaa oireita, poistetaan tämä rotaatiosta ja kokeillaan muuta. Tuossa mittakaavassa rotaatio toimii ehkä paremmin vähän isommalla lapsella. Minusta tuntuu, että näin pienelle se saattaisi olla vähän liikaa. Sainkin hyvän vinkin, että rotaation voisi aloittaa pienemmässä mittakaavassa, eli antaisin ensimmäisellä viikolla esim. keskiviikkona vadelmaa ja lauantaina kukkakaalia. Seuraava viikko olisi muuten sama, mutta tiistaille lisäisin mustikan ja torstaille parsakaalin. Näin jatkettaisiin kunnes joka päivälle olisi uusi ruoka-aine. Ja tietysti jos oiretta tulee niin tämä ruoka-aine pois. Kuulostaa tosi hyvälle, ja tämän aion toteuttaa ensi viikosta alkaen.

Imetyksestä

Olen päättänyt jatkaa imetystä ainakin toistaiseksi, vaikka oireita Eliaksella onkin. Ne eivät kuitenkaan ole olleet niin pahoja kuin aikaisemmin. Pystyn ihan hyvin välttämään tiettyjä ruoka-aineita kun vain tiedän mitä pitää välttää. Virallisen maitoallergia diagnoosin ja kela-korvauksen saamiseksi korvikkeelle pitäisi luultavasti tehdä lisätutkimuksia ja altistuksia. Kaikki on vielä todella epäselvää, eikä allergialääkärimmekään oikein valaissut minua viime käynnillä. Imetyksen jatkuminen riippuu nyt oikeastaan aika paljon siitä miten Eliaksen paino on noussut seuraavaan neuvolakäyntiin mennessä. Paljon sitä maitoa mielestäni menee, mutta paljon sitä tulee uloskin peräpäästä. Tuntuu ettei mikään ehdi "tarttua" ennenkuin se jo tulee ulos. Jotenkin hullua tämä elämä, ensin taistelin että saan imetyksen sujumaan vaivatta. Sitten kun vihdoin julistan, että nyt sujuu ja kaikki on ihanaa, niin eikös mietinnän alle tule imetyksen lopetus. Ensialkuun se tuntui ihan musertavalle, eikä mukavalle vieläkään, mutta jo paljon hyväksyttävämmälle kuin viikko sitten. Takana on kuitenkin jo 4 kuukauden täysimetys, mikä on yleisen käsityksen mukaan länsimaissa riittävä aika antamaan suojan mm. allergioille (just joo!) ja diabetekselle.

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Takapakkia(ko?)

No mitäs meille kuuluu tänään? Kiitos kysymästä, ei niin hyvää kuin eilen. Lääkärireissu taas heitetty, jo siis toinen tälle viikolle. Onneksi on vakuutus, josta (kait) saa rahansa takaisin. 

Aamulla Elias heräsi aikaisin kuudelta. Huomasin heti, että nyt ei ole kaikki kunnossa. Jo reilun viikon ajan ukko on posottanut nukkua ainakin kahdeksaan asti ja herännyt tyytyväisenä katselemaan kattoa ja jokeltelemaan. En edes ole tiennyt miten pitkään poju on ollut hereillä ennenkuin olen kuullut makkarista ääntelyä. Tänä aamuna Elias heräsi kitisten ja itkua tuhertaen. Otsassa ja silmien ympärillä oli ihottumaa. Vaippaa vaihtaessa tutkin ihon kauttaaltaan, ja muualta en ihottumaa onneksi löytänyt. Koko tämän ajan ukko kitisi ja itki, ja lopulta kirkui. Ei auttanut syliin ottaminen, heijaaminen, silittely, syöttäminen... Kesken syötön alkoi myös kirkuminen. Uni ei tietenkään tullut kun joku vaivasi todella kovasti. Hädissäni sitten tilasin lääkärin ja sain sen tunnin päähän. Elias vain jatkoi kirkumistaan, jonka vuoksi yritin antaa särkylääkettä. Sain menemään ehkä millin verran nestettä, kun Eliaksen naama muuttui punaiseksi ja suusta lenti kaaressa koko mahan sisältö ulos. Ja samalla peräpäästä tuli täysilaidallinen lirua paineella, joka tietysti valui ulos vaipan joka reiästä. Tämä täystyhjennys näytti kuitenkin helpottavan oloa ja automatka menikin ilman kitinöitä.

Lääkärissä todettiin sitten alkava korvatulehdus. Antibioottia ei lääkäri suositellut näin vatsavaivaiselle vauvalle, varsinkin kun tilanne ei vielä ollut niin paha. Ja hyvä niin, en uskalla edes ajatella mitä siitäkin tulisi. Jäädään siis seuraamaan tilannetta viikoksi ja otetaan tarvittaessa yhteys lääkäriin aikaisemmin. 

Lääkäri oli tietysti lukenut meidän aikaisemmista käynneistä, ja oli tietoinen prick-tuloksista ja minun välttämisdieetistäni. Kerroin, että olin huolissani pojan kasvusta, koska vaatekoko on ollut sama ainakin 1,5 kk ja jalkamakkaratkin ovat pienentyneet. Ja kun sitä vesimäistä kakkaa tulee edelleen paljon. Punnitus kertoi sen minkä arvasin jo, eli painoa oli tullut vain n. 200 g kolmessa viikossa. Lääkäri alkoi epäillä, että saako Elias tarpeeksi maitoa pelkästään rintaruokinnalla. Maitoa tulee mielestäni edelleen paljon, eikä Elias jaksa syödä kuin yhden rinnan kerrallaan. Teimme käynnin päätteeksi syöttöpunnituksen, jossa paino nousi 110 g. Lääkäriä en saanut enää kommentoimaan tätä, mutta mielestäni tuo kuulostaa kuitenkin ihan normaalilta määrältä? Tilannekaan ei ollut semmoinen "rento", ja minusta ainakin tuntui, että Elias lopetti syömisen vähän aikaisemmin kuin normaalisti. Oli niin paljon katseltavaa ettei malttanut. 

Joka lääkärillä on omat mielipiteet miten näitä allergioita(epäilyjä) pitäisi hoitaa. Tämä lääkäri ei selkeästikään "uskonut" välttämisdieettien voimaan, ja käski minun olla jättämättä enää yhtään mitään pois ruokavaliostani. No enpä suoraan sanottuna edes tietäisi mitä jättää. Ehkä tattari, ehkä banaani, ehkä maissi... tai se mantelimaito mitä olen nyt 3 päivää juonut?  Lääkäri esitti myös epäilynsä, ettei kyse ole edes maitoallergiasta, vaan vilja-allergian aiheuttamasta herkistymisestä, jonka vuoksi maitoonkin reagoisi. Niin, en tiedä. Mutta vahva reaktio prickissä joka tapauksessa oli. Riisipuuroa olen antanut Eliakselle nyt kahtena päivänä noin 2-4 lusikallisen verran, ja tuskin siitäkään määrästä kovin paljon on itse tavaraa mahaan asti mennyt. Minun ruokavalioni pohjautuu tällä hetkellä riisiin, joten sen sopimattomuus tuntuisi viimeiselle niitille rintaruokinnan arkkuun. Toisaalta, iho on ollut todella hyvä ja parantunut aivan loistavasti sen jälkeen kun lopetin kaikki prickissa reaktion antaneet ruoka-aineet. Joten voiko se edes olla riisi? Ja entäs se tämän aamuinen? Johtuiko se allergiasta, korvista, antibioottisilmätipasta jonka aloitin eilen pitkästä aikaa silmän rähmimiseen, mistä? Antakaa mulle vastauksia! Muutama tätä päivää edeltävä päivä on ollut meillä todella hyvä, ja tämä tämän aamuinen tuntui todella pahalta kun ehdin jo iloita Eliaksen olon paranemesista.

Meillä on nyt resepti Nutrilon Peptiin. Siellä se odottaa hoitolaukussa apteekkikäyntiä. Ajoin "epähuomiossa" apteekin ohi, enkä käynyt sitä ostamassa. Tuntuu ylivoimaiselle. Haluaisin niin jatkaa imetystä sinne lähemmäs vuoden ikään. Tokihan voin antaa tuota vain rm:n rinnalla, mutta mitä iloa koko rintaruokinnasta on jos se vain aiheuttaa oireita pojulle. Sama lopettaa koko touhu. Kiinteitä kehotettiin taas aloittamaan, tällä kertaa kesäkurpitsalla, parsakaalilla, mustikalla ja vadelmalla. Jääkaapissa on kesäkurpitsa, joten siitähän voisi tehdä soseen. Sitä varten taas pitäisi olla maitoa, joka ei varmasti aiheuta oireita. Tai ehkä vettä. Omaa maitoa en sinne aio laittaa. 

Nyt en vaan jaksa tätä hommaa. En yhtään ihmettele, että allergiaperheissä ollaan kovilla. Meillä tämä homma on vasta niin alussa. Itse on aivan hukassa, ja tuntuu ettei mistään saa mitään varmaa faktaa. Ihan pitää itse opetella, kokeilla, miettiä, stressata. Voi kun joku tulisi ja kertoisi mitä tehdä ja millä kaikki oireet katoaisi.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

A niinkuin allergia

Prick-testit on nyt luettu. Reaktio saatiin kaikkiin mitä epäiltiin, paitsi kalaan ja kissaan. Eli maito, vehnä, muna ja peruna antoi positiivisen paukaman. Maito ja vehnä antoivat vielä erityisen voimakkaan reaktion.

Meillä oli siis allergialääkäri tänään. Tutkittukaan Eliaksen (ennen prickin tekoa) lääkäri tuntui olevan sitä mieltä, että iho on hyvässä kunnossa ja luultavasti reagoi vain "ilmaan". Siis että olisi allerginen vain siitepölylle. En tajunnut sanoa, että ihohan alkoi reagoida jo kun lumi oli maassa, joten tuskin se ainoa syyllinen voisi edes olla. Ja että kortisonia ja perusvoiteita on kyllä läträtty. Testattiin siis myös timotei, joka antoi kuitenkin negan. Kun allergeenit sitten laitettiin iholle, näin melkein välittömän reaktion maidolle ja vehnälle. Testiliuokset alkoivat hieman valua Eliaksen kättä pitkin, jotka jättivät jälkeensä kohouman ihan ilman ihon pistämistäkin. Samaten peruna ja muna olivat ihan reippaan kokoisella paukamalla. Nämä siis jäävät nyt minun ruokavaliosta pois, ja lisäksi naudanliha, koska reaktio maitoon oli niin voimakas. 

Tällä hetkellä ruokavalioni pohjautuu hyvin pitkälti riisiin. Sitä on maitona, jauhona, puurona ja sellaisenaan. Ja tietty "leipänä" riisikakkujen muodossa. Toivottavasti vain pysyykin siedettynä aineena, koska muuten alkaisi olla jo vähän turhan suppea lista mitä voi syödä. Ainakin näin aluksi meinaan olla tosi tarkka näissä mitä syön, mutta kunhan tilanne vähän rauhoittuu niin ehkä pieniä määriä muita ruoka-aineita voisi alkaa maistelemaan. Soija oli myös epäselvä nega, joten sitä ei kannata ainakaan lääkärin mukaan lisätä ruokavalioon suurina määrinä. Pysyn siis jugurteissa.

Voin vain kuvitella miten "mielenkiintoista" tulee olemaan meillä kiinteiden aloittaminen. Riisipuurolla pitäisi nyt (tämän) lääkärin mukaan aloittaa. No, lusikka kerrallaan ja ruoka-aineita hitaasti lisäten kaippa se on mentävä. Ihan hukassa olen tän suon kanssa, ainakin vielä, mutta ehkä ja toivottavasti kokemus opettaa pärjäämään allergioiden kanssa. Pääasia on, että Elias kärsii mahdollisimman vähän.

tiistai 28. toukokuuta 2013

Iho-ongelma

Eliaksella on siis ollut parin kuukauden iästä lähtien vaihtelevan laajuinen ja asteinen ihottuma ympäri kehoaan. Kerran jo kävimme lääkärissä (allergologi), ja saimme kasan voiteita ja hoito-ohjeet ihottuman hoitoon. Diagnoosina atooppinen ihottuma. Aluksi iho parani melko hyvin, mutta kun tuli aika pitää pakollinen kortisoniton tauko hoidossa, paheni tilanne samantien alkupisteeseen. Rasvailin ja voitelin joka vaipanvaihdon yhteydessä, mutta se ei vaan tuntunut riittävän mihinkään. Perjantai-iltana ongelma paheni ihan uusiin mittasuhteisiin Eliaksen kirkuessa selkä kaarella rasvauksen yhteydessä. Ja minä rasvasin ja itkin Eliaksen kanssa. En voi sanoin kuvailla mille tuntuu yrittää parantaa toisen vaivaa ja tähän vaan sattuu niin paljon.

Lauantaina kävimme sitten uudelleen lääkärissä, joka määräsi prick-testit ja minut maidottomalle, munattomalle ja kalattomalle ruokavaliolle. Ensimmäinen lääkärihän oli sitä mieltä, että maidosta saatavat allergeenimäärät ovat niin pieniä, ettei välttämisruokavalio ole tarpeen, vaan parasta siedätystä. Näinhän sitä nykyään ajatellaan, ja varmasti ihan hyvä jos oireet eivät ole pahoja eikä niistä kukaan kärsi. Mutta tämä toinen lääkäri sitten (varmasti vanhempaa koulukuntaa) kyseli ihottumasta ja mahan toiminnasta, ja oli heti sitä mieltä, että ruoka-aineallergia ei ole mitenkään pois suljettu asia. Ja sitä tässä nyt sitten selvitellään.

Olen siis syönyt tiukasti ruokavalion mukaan lauantai päivästä lähtien. Maanantain vastainen yö oli ensimmäinen yli kuukauteen, kun minun ei tarvinnut pitää kiinni Eliaksen käsistä hänen yrittäessä raapia päätään ja kasvojaan unissaan. Jos en siis aikaisemmin pitänyt, heräsi hän siihen kun raapaisi itseään kasvoista todella kipeästi, verille asti. Ja yöt on muutenkin olleet yhtä käsien kanssa hankaamista. Kapalossa on sen takia nukuttu aina osa yöstä, mutta liikkeiden opettelun takia en viitsisi ihan koko yötä pitää. Mutta siis nyt on ainakin jotain parantumista tapahtunut. Viime yönä nukuttiin peräti 22-05, mitä ei ole tapahtunut kovin monesti. Ihokin näyttää tällä hetkellä todella hyvälle, mutta en nyt suoraan osaa varmaksi sanoa miten paljon tuolla ruokavaliolla on osuutta asiaan. Kortisonia on siis taas laitettu aamuin illoin kaikille ihottuma-alueille, päänahkaankin. Voitelua pitää nyt jatkaa melkein sinne prick-testeihin asti (3 päivää ennen pitää lopettaa), että iho on varmasti semmoisessa kunnossa että testit voi tehdä. Mahan toimintakin on mielestäni tasoittunut ja kakka on jotenkin kiinteämpää, eikä sitä enää voi kaataa suoraan vaipasta pois. Myös pieruja on tullut vähemmän, ja jopa ilman tavaraa! Selkäkakkoja ei ole myöskään tullut sunnuntain jälkeen, vaikka niitä ennen tuli jopa kolmasti päivässä. Ehkä mä jo varovasti uskallan toivoa, että tässä olisi meille ratkaisua ongelmaan. Vaikka toki aikaa on kulunut vielä liian vähän, että mitään päätelmiä tästä voisi varmaksi tehdä. Eihän ne prick-testitkään välttämättä mitään kerro, ei negatiiviset eikä positiivisetkaan, mutta onpahan sitten ainakin testattu.

Myös kiinteät pitäisi lääkärin mielestä aloittaa. Olen lukenut jostain joskus (tosi täsmällistä tietoa :D), että ruoka-aineiden lisääminen ruokavalioon voi joskus helpottaa olemassa olevia herkkyyksiä. Harmi kun nyt en löydä sitä uudelleen, että voisin lukaista sen ihan ajatuksen kanssa. Mutta tämä siis oli se lääkärinkin ajatus. Ja lisäähän kiinteiden myöhäinen aloitus muutenkin jo allergioiden riskiä. Suositeltavia ruoka-aineita on kuulemma bataatti, kesäkurpitsa ja kukkakaali, siis semmoiset vähiten yleensä allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet. Tosin ihan tähän samaan muutokseen en vielä ole uskaltanut mitään lisätä, mutta ehkäpä sitten viimeistään kun prick-testit on luettu.