Saapuessamme aurinko paistoi vielä mukavasti.
Ensimmäisessä hallissa oli panssariautoja ja ... no, tankkeja! Vauhtimies ei tiennyt mitä ensimmäisenä katsoisi.
Pasi. En ollutkaan nähnyt tätä vehjettä näin läheltä. Melkoinen möhkäle. Sisälle pääsi istumaan ihmeen mukaville penkeille.
Ulkona oli muutama rivi tankkeja poikineen. Tekstejä lukiessa hämmästyin miten paljon tankkeja oli saatu sotasaaliina Neuvostoliiton joukoilta. Melko pätevää porukkaa.
Ja kuten näette, eipä ole tungosta!
Marjatta-tankki. Ymmärtäähän sen, että koti-ikävä kaiveli rintamalla.
Tykin piippu. Puistattaa, vaikka rauhanaika onkin.
Suomella oli ollut myös kaksi panssarijunaa, joista toinen oli jäänyt rintamalinjan taakse radan katkettua.
Tarvikelista junaan pultattuna.
Tasapainoilua radalla, tottakai! Käsi ylös, joka ei tee tätä samaa :)
Korsun rekonstruktio. Siellä on ollut pojat vieri vieressä monta vuotta. Ei voi käsittää.
Panssarivaunun panssarin läpi mennyt panssarintorjunta-ammus. Huh.
(Joko mainitsin sanan panssari?)
Tämmöiset edulliset koko perheen voimin helposti käytävät kohteet on kivoja. Samalla tulee ihan vahingossa myös sivistettyä itseään. Eihän nämä asiat ole läheskään samoja tai mielenkiintoisia koulun historian tunnilla opiskeluna. Alue on mukava mennä myös matkarattailla, joten liikkuminen Eliaksen kanssa ei tuottanut minkäänlaista tuskaa. Ihmeen hyvin poju jaksoi jopa istua rattaissa, ja vasta ihan loppumetreillä isoveljen jumiessa panssarivaunun tähystystorniin leikkimään, alkoi semmoinen lievä "nukuttaa, mutta en osaa nukahtaa" -kitinä. Ja kun autolle päästiin, niin unessahan pieni ukkomme tietenki oli. Nosto autoon, havahtuminen ja sammuminen samantien uudelleen auton hyrinässä. Kiva päivä!
Muuten, jos teillä on omia vinkkejä vastaavista kivoista, ei niin tunnetuista vierailukohteista, niin mielellään otetaan vastaan! Kaikki pk-seudusta tunnin ajomatkan sisällä olevat kohteet (eläinpihat, museot, kivat maisemareitit yms.) otetaan huomioon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti