Tarpeellista(ko?) tavaraa

Tällä viikolla on tullut vauvalle tavaraa sekä itse ostamalla, että kaverilta saatuna. Alkaa jo vähän huolettaa, että minnekä nämä kaikki saa mahtumaan.  Tai että onko nämä kaikki todella tarpeen. Varsinkin noita ystäväni antamia tavaroita arvostan todella paljon. Ne säästävät todella paljon rahaa verrattuna siihen jos ne kaikki menisi ostamaan uutena kaupasta. Eihän ne ihan priimaa tietenkään enää ole useamman lapsen jäljiltä, mutta enhän minä sitä toki oletakaan :). Tavaralähetyksessä oli mm. sähkökäyttöinen rintapumppu, 2 leikkimattoa, 2 (?) hyppykiikkua, sitteri, kantoliina, vauvaleluja sekä takaisin meille palautunut kaukalo. Tulossa vielä on kiertävä kehto, minkä kummipoikani ukki on hänelle tehnyt ja sen jälkeen kiertänyt ensisänkynä useammalla lapsella, meidän esikoisellakin. Rinkkaa on hieman myös lupaillut, mikäli se joutaa omasta käytöstä pois. Vaatteita tuli myös aivan järjettömän isot kasat, 2 ISOA muovikassillista, joissa oli kaikkea sukkahousuista toppahaalariin (se tosin oli 80 cm) ja välikausihaalariin. Jonkun verran ehdin niitä jo valikoida ja järjestellä, mutta luulen että osan jätän kyllä suoraan edes käyttöön ottamatta, kun ei noita kaikkia millään ehdi käyttää.

Kaukalolämpöpussia ja muuta hankintaa

Itse sitten taas eilen aloin pohtimaan tuota kaukalolämpöpussin tarpeellisuutta. Ensialkuun olin sitä mieltä, että pärjätään ihan äitiyspakkauksen haalarilla. Sitten aloin miettimään, että onhan se aika iso (68-74 cm) tuommoiselle vastasyntyneelle, varsinkin jos sairaalasta kotiutumisen aikaan sattuisi olemaan kovat pakkaset. Eilen illalla selailen nettiä, ja vakuutuin että kyllähän semmoinen kuitenkin olisi kiva olla olemassa. Sitten bongasin todella reilun tarjouksen Eisbärchenin kaukalolämpöpussista, ja se sinetöi päätökseni. Hintaa oli siis todellakin vain alle 24 euroa, joten ei siinä paljoa hukkaan mene jos pussi ei jostain syystä toimisikaan, tai olisi käytössä tämän ensimmäiset pari kuukautta. Pussi ei kuitenkaan ole kamalan paksu, joten käyttöaikaa voisi kuvitella olevan pitkälle kevääseen. Ja nyt kylmemmällä ilmalla laittaa vain vähän enemmän alle. Lämpimään autoon kuitenkin pääsääntöisesti pääsee suoraan menemään.

Pussin täytettä odotellen <3

Pehmusteen kuosi

Uutimet (siis se sängyn päällysverho) ja pinnasängynsuoja ovat olleet myös ostoslistalla pitkään. Esikoisella ollut (laina)suoja oli tehty semmoisesta tavallisesta vanusta, mikä kiinnitettiin kanttinauhan pätkillä pinnoihin. Koska käytttöä ja pesuja oli silläkin takanaan paljon, ei se lopulta toiminut oikein kunnolla. Suoja tuppasi rypistymään ja pakkautumaan alas ruttuun väkisin vaikka miten sitä yritti korjailla ja sitoa ylemmäs. Tällä reissulla mukaan tarttui ihan kaupallinen tukevaa tekoa oleva pinniksen suoja. Hetken aikaa ehdin jo herätellä ajatusta, että tekisin sen itse, mutta tuo riittävän tuen aikaansaaminen epäilytti. Netistä selailin, että tukena voisi käyttää retkipatjaa tai vaahtomuovia, mutta viitseliäisyyteni ei juuri nyt riitä niin pitkälle. Ostin siis valmiin Pikku Piian valmistaman korkean reunapehmusteen (28 x 360 cm). Valmiit uutimet olivat taas mielestäni vähän turhan kalliita (n. 40 euroa), joten ostin tangon (17 e) ja kangasta 150 x 200 cm (alle 10 e). Tutkin valmiita uutimia kaupassa, ja nehän ovat todella yksinkertaiset tehdä (ainakin noin teoriassa). Tarvitsee vain ommella yläosaan pitimelle kuja ja jättää kujan keskelle pieni aukko keppiä varten. Ja tietysti ommella reunat. Hieman mietin, että laitanko reunoihin kanttinauhaa, mutta se jäi ainakin vielä toistaiseksi ostamatta.

Uudinkangas näkyy takana. Benettonin hattu
 tilattu Zalandolta aikaisemmin.

Ja vaatteita, niitä minun EI pitänyt ostaa. Mutta niinhän siinä kävi kuitenkin. Mukaan tarttui Lassien toppapuku, Tutan fleeceasu ja puolipotkari/body-setti, kaikki 62 cm. Miksi, miksi minä ne ostin...  No ehkä se 70% alennus oli vaan niin mahdoton ohittaa :)