Lumisen päivän päätteeksi

Lomalla

Nyt on jotenkin todella helpottunut olo. Olen siis ainakin joulun yli sairauslomalla. Viikonloppuna tuskastuin täysin tähän uniongelmaan ja jatkuvaan väsymykseen. Koko viikonloppu meni kuin horroksessa, enkä juurikaan jaksanut nauttia mistään. Nyt kun sain työterveyslääkäriltä luvan olla väsynyt ja levätä päivälläkin, on vanne pään ympärillä löystynyt huomattavasti. Voin nukkua kun nukuttaa, voin herätä keskellä yötä hiippailemaan, jos sille tuntuu. Ihanaa!

Mitäs päiväohjelmaan on nyt sitten kuulunut? No yöhiiippailua tietenkin :) "Päikkärit" nukuin aamu viidestä puoli kahdeksaan, mikä tuntui todella paljon pitemmältä kuin tuo 2,5 tuntia. Aamu- ja iltapäivästä pari lyhyttä rattikelkka-ajelua lumisateessa kodin ja päiväkodin välillä, ja neulomista ja Netflixiä. Siitä on lepopäivät tehty! Vielä olisi ainakin 10 viikkoa aikaa kulutettavana, mutta en jotenkin usko että ongelmaa ylimääräisen vapaa-ajan suhteen tulee, vaikka kotitöitäkään ei hullunlailla painaisi.

Maha

Rv 30+2

Masu tuntuu kasvavan hurjaa vauhtia. Kaikki housut painavat jossain määrin mahaa, eikä yhtään lökäpöksyä tiukemmissa vaatteissa tahtoisi olla. Pitkän päivän päättääksi voi mahassa nähdäkin kaikki saumojen kohdat ja alkkareiden reunat. Ja kuitenkin ollaan vasta viikolla 31. Lisäksi maha on alkanut vaihtaa väriään violetimpaan suuntaan. Ilmeisesti verisuonet kuultavat niin hyvin ihon lävitse. Onneksi arpia ei ole tullut, niinkuin ei edellisestäkään. Esikoisen kohdalla maha oli tämän kokoinen synnytykseen lähtiessä, joten hieman pelottaa mitä nämä seuraavat viikot vielä tuovat. Mutta se on kuitenkin niin siinä, ja mahaani minä rakastan. Ja varsinkin sitä, että se hytkyy pienien jalkojen tahdissa <3.

Aikaansaamaton

Tuntuu, että kaikki muut ovat viimeistään tässä vaiheessa saanut kaiken valmiiksi vauvaa varten. Häpeillen pitää tunnustaa, että minä en ole oikein saanut aikaiseksi mitään. Hoitopöytä odottaa kasaajaa, vauvan vaatteet ovat vieläkin äitiyspakkauksessa olohuoneen nurkassa, sänky sekä kaukalo ovat vielä "jossain" tulossa. Eikä paikkaakaan niille ole vielä katsottu. Onhan tässä vielä 2 kuukautta aikaa, mikä kyllä saattaa kulua äkimmin kuin tajuankaan.

Neulomista

Vauvan pipokiintiö lienee täynnä :)
Keskeneräisenä sukkaprojektin varsi

Neuloosi on iskenyt virallisesti. Kädet käyvät lakkaamatta ja neulottava on vaikka sormien niveliä alkaa jo pakottaa. Vain toinen neulonta-addikti voi tämän ymmärtää :D Tulin luvanneeksi neuloa myös kaverilleni kirjoneulesäärystimet kun hän niin kauniisti pyysi. Malliksi hän valitsi vaatimattomasti tämän Garnstudion mallin, joten voi olla että tuossa kestää hetki, kunhan ensin saan langat kaveriltani. Vauvan peiton sain valmiiksi äkimmin kuin luulinkaan, ja nyt olen jo siirtynyt uuteen sukkaprojektiin, tällä kertaa siskolleni (toivottavasti joululahjaksi). Töiden päätteleminen on edelleen heikoin kohtani, ja peitossakin taitaa vielä parit langanpätkät roikkua.

Iltapala

Tästä setistä on tullut meille "perinne". Joka ilta esikoinen pyytää lautasellisen hedelmiä, joka me sitten porukalla puputetaan suihimme. Terveellistä, ja ennenkaikkea hyvää!

Maistus varmaan sullekin!