sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Liikkeet

Mikäs olisikaan parempi hetki päivitellä blogia kuin aamuyöstä muiden nukkuessa? No itse kyllä hoitaisin päivitykset mieluummin normaaleihin aikoihin, mutta luonto on päättänyt valmistaa minut kunnolla yövalvomisiin. Esikoisen kohdalla tätä ominaisuutta ei tarvittu, mutta ilmeisesti tällä kertaa on hieman haastavampi tapaus tulossa.

Mutta itse asiaan. Liikkeet, niitä on viimeisen parin viime vuorokauden aikana ollut paljon, siis jopa häiritsevän paljon. En olisi kyllä uskonut, että näin voisi olla. Vielä alkuviikosta Myttymme liikkeet painottuivat alkuiltaan / iltaan ja hetkiin jolloin itse olin rauhallinen. Keskiviikkona olin jopa huolestunut kun vauvamme tuntui vain vetelevän sikeitä, vaikka miten yritin saada hänet liikkeelle. Mutta perjantaista lähtien on tuntunut, että Mytty puskee mahasta läpi vaikka väkisin. Mielialani on ollut siis kaikkea muuta kuin rauhallinen, ja tämä pakottaa minut ajattelemaan, että stressihormonini taitavat olla aika koholla. Adrenaliinitasoni siis antaisi vähän lisäpontta liikehdintään. Lisäksi Mytty on hikkaillut todella useasti aikaisempaan verrattuna., ainakin 6 kertaa vuorokaudessa. Tässä aamuyöstä kehittämäni teoria menee siis näin: Kortisoni on yksi elimistön hormoni, jonka eritys lisääntyy stressitilanteissa. Ja kortisoniahan annetaan pistoksena, kun halutaan vauvan keuhkojen kypsyjän hieman nopeammin. Hikanhan nimenomaan sanotaan liittyvän keuhkojen kypsymiseen ja vauvan hengitysharjoituksiin. Eli suora johtopäätös asiasta hikka+stressi=keuhkojen kypsyttäminen. Voi olla, että teoriani ei kestä päivänvaloa, ja ammattilaiset nauravat tässä kohtaa partaansa (tai ihan ääneen, jos kukaan ei ole kuulemassa).

Huomaan taas rauhoittuneeni tässä kirjoitellessani, samoin pikku ukkomme masussa. Auttaa paljon, että saan jakaa murheeni jonkun toisen kanssa, ja ylipäänsä nähdä ajatuksensa kirjoitettuna. Kyllähän miehenikin minua kuuntelee, mutta kirjoittaminen toimii jotenkin paremmin. Toivon todella, että saan maanantaina jotain tolkkua tähän asiaan ennenkuin vauvamme alkaa kärsiä olotilastani. Kiitos lukemisestasi ja anteeksi negatiivisuuteni :)

Teille muille, rauhallisempaa sunnuntaita <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti