Rankka paluu takaisin

Täällä on blogitauko venähtänyt ihan tahtomattaan pitkäksi. Palailtiin takaisin reissusta pe-la keskiyöllä. Lennon piti alunperin laskeutua takaisin puoli kahdeksalta illalla, mutta edellisenä iltana saimme tiedon, että lähtö viivästyy neljä tuntia. Saimme siis neljä ihanaa tuntia lisää viettää uima-altaalla, ja käydä vielä viimeisellä kävelyllä rannalla. Saimme pitää myös hotellihuoneen, joten lähdön viivästyminen oli vain positiivinen asia! 

Thaimaahan mennessä aikaerorasitus jäi kärsimättä. Rytmi kääntyi ihan luonnostaan suoraan oikeaan aikaan, mikä johtui varmaan pelkästään siitä, että päivällä oli oikeasti kirkasta ja yöllä valoisaa. Takaisinpäin tullessa siirtyminen ei ole todellakaan ollut helppoa meille kenellekään. Ekana yönä, siis sen jälkeen kun oltiin ensin valvottu 24 tuntia, josta puolet lentokoneessa, nukuttiin koko porukka vain 3 tuntia ja herättiin siis viiden aikoihin aamulla. Toisena iltana simahdettiin kuudelta, ja pienin heräsi siitä sitten melkein tunnin välein huutelemaan, ja lopulta kolmelta täysin virkeänä rallattelemaan. Kolmantena iltana yritys oli valvoa vähän pitempään, mutta eihän siinä täysin onnistuttu, ja herätys oli taas kolmelta yöllä. Tänä aamuna tilanne näyttää jo vähän paremmalle, sillä herättiin vasta kuudelta koko porukka. Mutta siis väsyneitä ollaan. Ei ole todellakaan jaksanut ajatella koko joulua (tai blogia), eikä onneksi tarvitsekaan, sillä lähdemme mummoloihin joulun viettoon. Päiväunia on Elias nukkunut todella vaihtelevasti 3-4 kertaa "päivän" aikaan, ja esikoinen taas ei ole suostunut nukkumaan kuin vahingossa. Itse olen yritellyt sinnitellä hereillä, että rytmi korjaantuisi nopeasti, josta syystä väsymys on ollut jotain aivan järkkyä. Ehkä se tästä alkaa helpottamaan, toivottavasti! Myös Eliakselle on tullut todella tummat silmänaluset, ja mietinkin, että voiko ne oikeasti tulla tuon ikäiselle pelkästään valvomisesta?!

Näin hyvin minua nukutti lomalla

Eliaksen posket palasi jo lentokoneessa samaan kuntoon kuin olivat täältä lähtiessä. Lienee siis ainakin osaltaan atooppista. Onneksi selkä ja muu iho on vielä ihan hyvässä kunnossa, mutta on sitä rasvailtukin! Poskiin on läträilty vaikka mitä, mutta tuntuu että mikään ei auta. Elias itkee joka kerta kun niitä rasvataan, joten ilmeisesti rasvat kirveltää, vaikka ovat niitä kaikista rasvapitoisimpia. 

Hyvästä jaksosta innostuneena päätin eräänä aamuna lisätä Eliaksen aamupuuroon teelusikallisen ohrajauhoa (siis tietysti ennen haudutusta). Ohrasta ei tullut nimittäin prick-testissä mainittavaa reaktiota. Ihottumaa ei tullut nyttenkään, mutta jostain syystä ukko oli kuin perskankulle ammuttu mesikämmen koko aamupäivän. Että ehkä en aloita kokeilemaan isommalla määrällä. Toinen vilja olisi kuitenkin kiva saada ruokavalioon. Kävimme myös 10 kk neuvolassa mitoilla, jossa kaikki käyrät tekivät talven kunniaksi hienot pulkkamäet, siis alaspäin. Tästä lisää sitten ehkä seuraavassa postauksessa...