Eilen oli meidän perheellä se päivä kun aloitetaan arki. Tähän mennessä mies oli ollut kotona isyyslomalla, ja apuna uuden perhe-elämän opettelussa. Vaikka toki teki paljon ulkotöitä, kun kerrankin oli aikaa, mutta siis periaatteessa saatavilla tiukan paikan tullen.
Ekalle arkipäivälle oli meillä sovittu Ihmeen 1 kk neuvola. Hyvin sinne selvittiin ja vielä ajoissakin kaikkine syöttöineen ja pukemisineen. Painoa oli Ihme kerännyt samaan malliin kuin aikaisemmassakin punnituksessa, eli 300 g/viikko, ollen kokonaisuudessaan nyt 4730 g. Mitta otettiin ekan kerran sitten sairaalan, ja sitä oli 55,8 cm! Siis lähes 5 cm lisää kuukaudessa. Ilmankos alkaa 56 cm bodyt olla hieman liian lyhykäisiä pukea päälle :) Uusia taitoja katseltiin, ja hyvin pää seurasi neuvolan hymynaama kuvaa. Lisäksi ihan pientä juttuakin on alkanut tulla, mitä olenkin jo kovasti odotellut. Pienen jutustelu on niin ihanaa kuunneltavaa <3. Käynnistä kirjattiin: Lisämaidot jääneet pois. Rintakumin avulla syö. D-vitamiinia saa. Hormoninäppylöitä lähinnö kasvoilla. Napa siisti.
Lisämaidon jätin siis pois noin viikko sitten kun alkoi niitä pieruvaivoja tulla. Ensimmäisen yön jälkeen, joka oli lähes pieruton, olin ihan voitonriemuinen kun ajattelin löytäneeni syyllisen. Mutta ei, seuraava yö oli ihan yhtä pierukas. Lisäksi en huomannut, että lisämaito unia olisi mitenkään merkitsevästi pidentänyt, joten suottapa sitäkään sitten "väkisin" juottaa.
Rintakumit tosiaan vieläkin käytössä. Ollaan yritetty opetella ilman, mutta pienokaisen imuote ei oikein ole mallillaan. Kumilla rullaa mallikkaasti alahuulensa ulospäin rullalle, ja imee maiskuttelematta. Mutta otetaanpa kumi pois, niin alahuuli on sisäänpäin rullalla ja imuote on todella kapea. Lisäksi ote irtoaa vähän väliä ja edessä on taas uudelleen otteen asettelu. Ei riitä hermo tähän ainakaan vielä. Katsellaan jos ote paranisi "itsestään", ja jos ei niin sitten mennään näin. Maitoa kerran saa riittävästi, niin en minä mitään haittaa niistä keksi (tietty niiden kanssa pelaaminen, mutta ei tuo nyt niin vaikeaa ole). Esikoisen kanssa päästi kumeista eroo 5 viikon jälkeen, mutta tämä tapaus näyttää vähän haastavammalle.
Hormoninäppylöitä on tosiaan naama täynnä. Suoraan sanottuna aika ilkeän näköisiä, ja toivottavasti alkaisi tilanne kohta vähän tasoittua. Eihän niistä tietysti muuta haittaa ole kuin kosmeettista.
Napa irtosi 15 päivän ikäisenä, eikä erittänyt enää sen jälkeen mitään. Nyt on todella siisti, eikä sitä ole tarvinnut putsata enää moneen viikkoon.
Seuraava käynti onkin sitten 6 viikon lääkärikäynti. Samalla reissulla pitää muistaa pyytää lisää antibioottisilmätippoja, koska niitä kuluu edelleen ahtaiden kyynelkanavien takia. Pisin jakso tähän mennessä on 4 päivää ilman lääkettä ennenkuin rähmiminen alkoi uudelleen. Tosin onneksi vain toinen silmä oireilee.
Äidillä olisi ristiäistarjoilut suunniteltavana. Normaalisti olisin ihan intona jo suunnitellut kaiken monta viikkoa sitten. Mutta jostain syystä nyt ei vain nappaa. En tajua mikä minua vaivaa. Kämppäkin paljastaa tässä muuten niin ihanassa auringonvalossa karmean pölykasan joka nurkasta ja pinnalta. Puhumattakaan ikkunoista. Mutta siivoamista en jaksa edes ajatella, hyi olkoon. Onneksi ristiäisjuhlat järjestetään mummolassa, joten senkin voi skipata "hyvällä" omalla tunnolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti