Nukuttiin siis hyvin, aina viime yöhön asti. Eilen illalla tulimme molemmat kipeäksi samalla kellonlyömällä. Huomasin, että minulla on kurkku kipeä, ja Eliaksen nenässä alkoi räkä kirnuta edes taas. Yöksi laitoin Eliakselle tyynyn selän ja pään alle, joka tuntui hieman helpottavan hengittämistä. Mutta yö meni silti tunnin välein itkeskellessä ja rintaa imiessä, sekin tosin vaivalloisesti, kun nenä on niin tukossa. Imeminen ei ollut mitään nälkää, vaan se selkeästi selvitti pikkuisen nenän räästä, ja jäljelle jäi vain kamalan tukkoinen ja vinkuva nenä. Selvitti tosin vain hetkeksi, mutta saimmepahan nukuttua edes tunnin pätkissä. Aivastelua ja ihan pientä yskää on myös. Kuumetta ei tunnu olevan, mutta aion kyllä lähteä ostamaan Nasolinin tippaa apteekista. Pakko saada pikkuinen nenä auki, että saisi edes syötyä kakomatta. Nenäimulla imeminen on auta yhtään (tuntuu ettei edes saa imettyä kun niin tukossa), eikä keittosuolattipat. Ikärajahan siinä Nasolinissa on nykyään nostettu 1 vuoteen, mutta ennen se oli 3 kk, joten uskallan sitä Eliaksen nenään laittaa. Pakko yrittää helpottaa pikkuisen oloa edes jotenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti