Törmäsin taas tähän yhteen mielipiteeseen äitiydestä, joka tuntuu olevan varsinainen trendi täällä peräpohjolassa. Mitähän tuohon nyt sanoisi. Muuta kuin että alan olla korviani myöten täynnä tuota samaa toitotusta ja kotiäitien syyllistämistä ja aliarvostamista. Kaikki lapsettomat, päivääkään oikeita töitä tehneet hyväosaiset kermap**seet huutavat kilpaa miten kotihoidon tuki tai lapsilisät ovat tämän maan suurin ongelma ja kuluerä. Jokaisessa mielipiteessa tuntuu olevan käsitys, että kotona muutaman vuoden lapsensa hoitavat äidit vetävät hirveitä tukia KELAsta ja viettävät päivänsä chillailen ja shoppaillen ostoskeskuksissa muiden samanlaisten sosiaalipummien kanssa. Ihankuin KELAn rahoittamalla kotihoidontuella, siis 327 eurolla, shoppailtaisiin muuta kuin vain välttämättömät ostokset, kuten ruoka? Ja chillailua lasten kanssa ostarilla? Kaikki jotka sitä ovat kokeilleet, tietävät, että lapsen kanssa shoppailu ja chillailu ei sovi samaan lauseeseen. Ei vain yksinkertaisesti.
Selityksiä kaipailen
Voisiko joku minulle ystävällisesti kertoa, miten lapsilisät (100 e/kk) saavat yhteiskunnan huonomman aineiston lisääntymään ja miten niiden poistaminen vähentäisi lasten tekoa? Minulla kun on vähän semmoinen käsitys, että jos tukia ei KELAsta tipu, niin sosiaaliavustuksilla elävät saavat toimeentulonsa kuitenkin sosiaalitoimistosta. Ja vielä suuremman summan kuin mitä KELA ikinä tukien muodossa maksaa. Ja miksi ihmeessä lapsilisien poistamista vaativat vielä juuri ne tahot, jotka laittavat lapsilisänsä korkeakorkoiselle tilille makaamaan, eli eivät siis toisin sanoen tarvitse edes sitä. Miksi nämä samat ihmiset edes hakevat sitä tukea KELAsta, kun eihän sitä hakematta edes makseta. Siinähän se vasta iso säästö tulisikin.
Tai että miten kotihoidontuen poistaminen säästäisi? Jos äiti hoitaa lapsensa kotona 327 eurolla kuukaudessa 3-vuotiaaksi, sen sijaan että laittaisi lapsensa 9 kuukauden ikäisenä yli 1000 euroa kuukaudessa kunnalle maksavassa hoitopaikassa (taitaa tuo alle 1-vuotiaan hoito maksaa aika paljon enemmänkin). Harva äiti on niin isopalkkaisessa työssä, että niillä kertyvillä verorahoilla maksettaisiin tuo hoitopaikan kustannuksen ja kotihoidontuen erotus. Tämähän tarkoittaisi käytännössä tilannetta, jossa äidin palkka olisi yli 4000 euroa kuukaudessa. Ja sitä, että veron osuus olisi nimenomaan korvamerkitty tähän hoitopaikan kustannukseen. Nyt joku tietysti älähtää, että äidin palkka olisi tuon vaaditun summan, jos vain olisi pysynyt töissä eikä katkaissut työuraansa lasten tekemiseen. Käsi ylös kenellä isällä, joka ei ole katkaissut työuraansa, on palkka yli tuon summan? Ja kuka ne verot maksaa tulevaisuudessa jos kukaan ei niitä lapsia tee. Ihan mahdoton yhtälö mielestäni. Tee lapsia pelkästään yhteiskunnan avuksi ja hyödyksi, mutta älä tee niitä kuitenkaan yhteiskunnan kustannuksella.
Ja lapsen edustahan nykyään ei saa edes keskustella. Sanon tähän vain oman mielipiteeni asiasta pohjautuen omaan kokemukseeni. Alle 2,5-vuotias ei tarvitse muuta virikettä kuin rakastavan kodin. Ja sen virikkeen mitä kotikonstein pystytään tarjoamaan. Tottakai yksilöllisiä eroja lasten kohdalla on, ja siitä en voi sanoa mitään yhden lapsen kokemuksen perusteella. Mutta oma lapseni meni 2,5-vuotiaana päiväkotiin, josta ensimmäinen puoli vuotta meni totutellessa ja ujostellessa. Ja taas nyt yli 4-vuotiaana päiväkotipäivät ovat todella odotettuja ja lapsi tykkään suunnattomasti kun pääsee leikkimään kavereidensa kanssa. Kotihoidossa olevilla lapsilla sisarukset varmaan korvaavat osan sosiaalisista tarpeista, mutta näin (vielä) yksilapsisen perheen kokemuksella päiväkotikaverit ovat todella tärkeitä.
Tuet pois vain
... ja perheverotus tilalle keski-euroopan mallin mukaan. Jos se sana "tuki" on se mikä eniten närästää, niin tällähän siitä päästäisiin. Perheverotuksella useimmat perheet saisivat huomattavasti enemmän tukea yhteiskunnalta verotuksen helpotusten muodossa kuin mitä KELAn maksama tuki. Kukahan tätä asiaa alkaisi ajaa, ja mahtaisikohan mennä läpi. Tuskinpa.
Ja vielä viesti hyväosaisille kaikenlaisten tukien poiston puolesta puhujille. Menkää töihin, siis ihan oikeisiin töihin. Siis semmoiseen missä pitää tehdä jotain oikeasti vaikka koko kehollaan. Ja laittakaa lapsennekin töihin ulkopuoliselle, jotta oppivat mitä tulevaisuudessa työläisluokalta vaativat. Työmoraali opitaan kotoa ja töissä opitaan elämää, oikeasti.
Terveisin,
12-vuotiaasta asti työskennellyt ex- ja tuleva kotiäiti, ja sen myös ansainnut Helmiina
AAMEN! :) (T. Orvokkitukka)
VastaaPoista