Mammavaatteet

Tämä aihe ansaitsee ehdottomasti oman merkintänsä. Luin eräästä toisesta blogista ihmettelyä H&M:n valikoimista, tai lähinnä sen puutteesta, ja innostuin itsekin valittamaan oikein  julkisesti tarjonnan laadusta!

Housut

Nykymuotihan suosii lantiomallisia housuja, mikä on sinänsä hyvä, koska niitähän voi käyttää myös raskaana ollessa aika pitkälle. Tosin omani vaativat aina vyön (taidan olla liian tasapaksu), jotta ne pysyisivät ylhäällä ilman jatkuvaa pelkoa vaon vilauttelusta. Tästä johtuen viskasin matalavyötäröiset housuni nurkkaan jo aika paljon ennen mahan kasvun alkua. Lisäksi turvotus ja pahoinvointi vaivasi heti alusta lähtien, ja vaikka housut mahtuivatkin jalkaan, oli niissä epämukava olo. Eikun siis housumarkkinoita katsastamaan! 

H&M:llä malleja yksi: pilli. WTF? Mikäs siinä jos olisin 20-vuotias kapeareisinen mallinmittoihin ylttävä. Varmasti olisin iloinen. Mutta kun ikää on 35v sekä lantion ja reisien ympärys enemmän kuin pillifarkut sallii, jätän housut kauppaan, vaikka hinta houkuttaakin. Viimeisena epätoivoisena ajatuksena kokeilen jopa housuja jotka ovat 2 numeroa isommat kuin normihousut. Näky peilissä on ikimuistoinen :). Naurettavaa ajatella, että kokoa 44 olevalla olisi kuitenkin reidet, jotka ovat samaa kokoa kuin housuissa jotka ovat kokoa 36. Kuka näitä oikein suunnittelee??

Seuraava liike. Lindex, sieltä ostin edelliset äippävaatteeni, muistan. Turha reissu, ei ole. KappAhl? Ei ole. Mitä ihmettä? Vero Moda on sentään ilokseni ottanut Mamaliciouksen vaatteet valikoimiinsa, mutta housut... noh yksi sana riittää: pilli!!

Tutustuminen netin ihmeelliseen maailmaan. Kyllähän sieltä nyt JOTAIN löytyy. Kyllä, löytyy! Hintaakin löytyy, ihan liikaa siihen mitä olen valmis sijoittamaan. 100 euroa housuista joita tulen käyttämään ehkä puoli vuotta, on mielestäni vähän liikaa. Vai olenko vain pihi? Oikeasti? Ja kyllähän housuja olisi nyt kiva olla ainakin kahdet, ellei nyt jostain syystä halua "Bio Hazard" -tarraa persuksiinsa työkavereiltaan. Lopulta löydän yhdet "normaalin" malliset Mamalicouksen housut alelaarista hintaan 25 e ja olen tyytyväinen!

Yksi iloinen ylläri löytyy kotimatkalta, nimittäin Citymarket! Epätoivoissani vaellan naistenvaateosastolle ja löydän Inspire-merkkiset Jogger -housut hintaan 8 e kipale. Päädyn ostamaan yhdet joka väriä, siis neljät! Housuissa siis samanlainen resori vyötäröllä kuin mammahousuissa, joka siis olisi tarkoitus kääntää kaksinkerroin vyötärölle. Mutta itse pidän sen suorana mahan päällä, jotta puristava vaikutus on mahdollisimman pieni. Ja nämä housut ovat aina päällä kotona ollessani, olen todella iloinen että ostin niitä useammat!

Alushousuista muuten sen verran, että erehdyin ostamaan MenkkaHaukan mamma-alkkarit. Big Mistake! Housuissa TODELLA tiukka vyötärö joka jättää rannun alamahaan, vaikka muuten mukavat ovatkin. Käytän siis edelleen ihan normaaleja alkkareita. Miksi ihmeessä menin edes ostamaan moiset kun kyllähän vanhatkin käyvät loppuun asti. Markkinointimiehen kujeita nekin!

Paidat

Paitoja onneksi löytyy ihan tavallisiltakin osastoilta. Tunikat ja topit ovat todella käyttökelpoisia mammamasun piilottelussa (tunikamalliset ehkä kuitenkin korostamisessa). Varsinaisissa mammapaidoissa tuppaa olemaan semmoinen alkuraskauden ongelma, että paidoissa on sivuilla semmoinen rypytys joka masun ollessa vielä pienehkö, näyttää naurettavalle wanna-be-pregnantille. Itse INHOAN ylikaiken liian lyhyitä paitoja, joita pitää vähän väliä olla kirimässä alaspäin ettei napa vilahda. Edelleen ihan OK, jos satut olemaan aikaisemmassa kappaleessa kuvaamani vartalotyyppi, mutta ei enää kerran jo synnyttäneelle alamahansa venyttäneelle rouvashenkilölle. Joten enemmän pitkiä paitoja kauppoihin, pliis! Todellinen löytö on ollut Gina Trigot ja heidän toppinsa. Topit ovat todella pitkä, reilusti pepun alapuolelle yltäviä, eivätkä ilokseni ole edes lyhentyneet pesussa. Omistan siis näitä aarteita useimmissa väreissä, ja niitä riittää joka työpäivälle omansa. Perussettinä siis toppi alle, ja joku ohut villatakki päälle. Näillä mennään varmaan loppuun saakka, vaikka pitää kyllä tunnustaa että ostin yhden karmean sinikuvoisen mammapaidan, jonka luultavasti piilotan kaapin perukoille. En vaan näe itseäni siinä paidassa, enemmän yksivärisen vaatteen ystävä kun olen. No ok, lupaan ulkoiluttaa paitaa edes kerran, että näen olenko vaivautunut koko sen ajan. Ja sekin vain sen takia ettei kukaan (mies) pääse sanomaan, että tuonkin ostit etkä koskaan edes pitänyt :D

Niin ja Vero Modan Mamalicious -kokoelmasta sen verran, että olivat sitten ottaneet valikoimiinsa juuri ne vähiten kangasta omaavat mallit. Tuubi-toppi masun päälle vedettävällä jatkeella... hmmm?

Ulkovaatteet

Semmoisiakin mammaversioina on, ja tänne niitä ei tule vaikka talvella raskaana olenkin. Turhake mikä turhake. Tuskin tällä raskautumisen vauhdilla pääsisin niitä toista kertaa edes käyttämään. Saati sitten, että se on jo muinaismuisto 5 vuoden päästä mikäli kolmannen ihmeen saisikin tässä elämässä kokea.

Huh, helpottipas kummasti tämä purkaus. Yhteenvetona pitää todeta, että mammavaatevalmistajat siis haluavat vain raskaana olevien mallien liikkumisen ihmistenilmoilla (välillä sopivasti kuitenkin vilautellen), ja muut paksukinttuiset leveäpersuiset katsetta kestämättömät pysykööt kotonaan veluuri/collagekuteissaan. Ugh!