Olihan se siellä...

... nimittäin eka hammas! Viimeksi toissapäivänä kokeilin, enkä sitä siellä huomannut. Ilmeisesti siis viime yönä puskenut ikenestä läpi, ja sen takia sillä tissiäkin järsittiin. Ihmettelinkin,  että onpa kovaa narskauttanut kun ikenillään saanut veret irti. No, jospa nyt ainakin pahimmat huudot olisi tässä kärsitty, ainakin ennen seuraavaa hammasta :D Oon minäkin yks, kun en huomannut...

Phi Phi

Asiaankuuluvia kuvia, eikö totta? Näistä kuvista tulee vaan aina niin hyvä mieli!

Korvikekokeilu, osa 4

Eiköhän se taida olla aika pistää stoppi tällekin kokeilulle. Kokeilussa ollut siis 95 % pilkottu Nutramigen, joka kuulosti ainakin teoriassa aika hyvälle, ja on siis eniten pilkotuin maitopohjainen korvike ennen aminohappopohjaista Neocatea. 

Yöt ovat olleet viime aikoina suorastaan kamalia. Viime yönäkin huudettiin silmät kiinni ihan täysiä, eikä mikään, ei siis todellakaan mikään, saanut pientä miestä rauhoittumaan. Tissistäkin vissiin purtiin palanen irti, kun verta oli aamulla suojassa... Että näin meillä. Onneksi sentään aamuyöstä meni pätkä suht' rauhallisesti, mutta se alkuyö oli kyllä jotain aivan kamalaa. Ihottumaa on tullut tasaisesti lisää, muttei missään nimessä niin paljon kuin esimerkiksi Profylacista. Tosin naama kutisee ilmeisen paljon, sillä poskissa on verinaarmuja pienten kynsien jäljiltä (vaikka viimeksi eilen leikkasin ne niin lyhyeksi kuin sain). Kortisonia olen poskiin laitellut, joten luulisi ettei niin hirveästi kutisisi, mutta eipä näytä auttavan. Väsynyt näyttää itse sankarikin olevan, sillä nukahti vain reilun tunnin hereillä olon jälkeen ekoille päikkäreille. Onhan tässä näitä muitakin vaihtoehtoja miksi huudeltaisiin, hampaat (ikenet ei turvottele)? MPR-rokote (eikös oireiden pitänyt tulla vasta viikko rokotuksen jälkeen)? Ja päivisin Elias on kuitenkin täysin päinvastainen, siis todella iloinen ja touhukas päivänsäde, eikä mikään tunnu vaivaavan. Miksi siis yöllä huudetaan...?! Voi kun joku antaisi jonkun ratkaisun tähän. Tai edes tietäisi varmaksi jotain, ja osaisin auttaa pientä. Lääkäritkin vain kyselee "miten menee?" tarjoamatta vastauksia ongelmiin. Paljonpa on apua siitäkin. No, odotellaan sitten taas. Tällä kertaa sitä soija-altistusta (ja uusia huutoja sen takia) ja pistetään toivo siihen Neocateen.

Jaksaa, jaksaa...

No tulihan taas valitusvirsi. Elämä on.

8 kk

Kävimme jo pikkuisen etukäteen 8 kk neuvolassa (vain 5 päivää). Mittoja oli ottamassa tällä kertaa eri terkkari, joten jonkun verran heittoa näissä saattaa olla senkin takia. Painoa ei taaskaan ollut tullut mitenkään erikoisesti, ja tällä hetkellä painokäyrä onkin pudonnut jo sinne -1 tietämille. Kasvu on kuulemma kuitenkin ihan hyvää, joten huolissaan ei tarvitse olla. Otimme myös aikaistetusti MPR-rokotteen (normaalisti 1 v) neuvolan suosituksesta, koska olemme lähdössä marraskuun lopussa ulkomaille. Tässä ehtii nyt hyvin potea mahdolliset rokotteesta tulevat oireet ennen reissua. Toivottavasti vältytään, kun on tässä näitä oireita ihan vaikka muille jakaa jo omasta takaakin.

"Kasvu ok, ryömii. Seisoo tuettuna jalkapohjilla. Iho siisti. Kehitys iänmukainen, terve poika. Allergiaselvittelyissä privaatissa".

Paino 8670 g (8545 g)

Pituus 71,4 cm (70,7 cm)

Pipo 46 cm (45,4 cm)

Suluissa siis 7 kk mitat, jotka otettiin 3 viikkoa siten. Tuli muuten mieleen, että me ei sovittu uutta käyntiä ollenkaan. Onko se seuraava sitten 10 kk iässä? Katsoin ainakin esikoisen neuvolakortista, ettei 9 kk käyntiä ollut ollenkaan. Hänellä tosin niitä kasvukontrollikäyntejä oli enemmän, joten käyntejä on merkattukin enemmän kuin normaalissa ohjelmassa.

Entäs taidot sitten? Tuntuu, että Elias on kehittynyt ihan huimasti tässä muutaman viikon aikana varsinkin motorisesti. Ryömimään lähteminen sai meidän pienen miehen muuttumaan kertaheitolla tutkivaksi ja uteliaaksi ihmisen aluksi. 

8 kuukauden ikäisenä meillä

- nukutaan huonosti, vähintään 2 syöntiä per yö

- syödään 5 kiinteää ateriaa, joista kahdella lihaa

- nukutaan 2-3 päiväunet riippuen niiden pituudesta, kaikkea 45 min - 3 h välillä

- vaatekoko pääsääntöisesti 74 cm, vaippakoko edelleen 4 Liberon teippivaipoissa (housuvaipat ei pidä pissaa niin hyvin jostain syystä)

- kiinteistä käytössä kana, poro, hirvi, lohi, sei, (ahven kerran kk), kukkakaali, parsakaali, kesäkurpitsa, palsternakka, hirssi, mango, päärynä, mustikka, vadelma ja Bonan riisittömät hedelmäsoseet kaikki

- rotaatiossa maa-artisokka, myskikurpitsa, Uuden-Seelannin karitsa, munakoiso, quinoa, porkkana (ihan orjallinen en ole ollut tässä, mutta 1-2 kertaa viikossa noin antanut)

- nokkamukia ollaan treenattu, muttei oikein osaa imeä, ja lähinnä vain pureskelee nokkaa

- rm edelleen ainoana juomana

- pinsettiote aika hyvin jo hallussa. Saa helposti pienet jutut käsiinsä ja suuhun.

- sormiruokailu kuitenkin vähäistä, yleensä ruokia vain tilsitään pöydän pintaan.

- ryömitään vimmatusti eteenpäin hassusti pyllyä nostellen

- nousee puolinaiseen konttausasentoon

- istutaan jo aika hyvin tukemattakin lattialla. Joskus väsyneenä saattaa kaatua suoraan selälleen, jonka vuoksi tyyny on takana turvaamassa.

- ei vierasteta, paitsi nyt ekan kerran uutta neuvolantätiä

- vaipan ja vaatteiden pukeminen yhtä rimpuilua, kun aina joku muu juttu kiinnostaisi ja masullaan olo on muutenkin kivempaa

- tykkää naruista. Niitä on kiva imeksiä, ja niiden luo ryömitään välittömästi.

- myös soivat lelut kivoja

- on helppo saada nauramaan kutittamalla

- ääntelee monipuolisesti käyttäen eri korkeuksia, örisee, kirkuu ja kaikkea siltä väliltä. Tä-tä-tä yms. tavuja tulee paljon.

- pääsääntöisesti hereillä ollessa hyvin iloinen ja nauravainen poika

Äidillä

- on edelleen väsy

- kierto ei ole käynnistynyt, vieläkään (?!)

- imetysdieetti alkaa vetää tiukille

- haluaisi tehdä vaikka mitä kivaa käsillään, muttei saa mitään aikaiseksi

Tätä odotellessa...

Korvikepäivitystä mainitsen sen verran, että Nutramigenia menossa nyt tauon jälkeen 4. päivä. Annokset olleet 0,6 dl - 1 dl - 2 dl, ja ihottumaa ei ole kuin pari pientä länttiä. Poskissa havaittavissa enemmän kuin muualla, ja silmät tuntuu kutisevan niinkuin aina ennenkin. Maha ollut vain vähän löysä, ei siis mitään ripulia kuitenkaan. Öisin on huudeltu, ja varsinkin iltayöstä enemmän. Ihan varmaksi en nyt osaa sanoa mitään sopivuudesta, joten jatketaan...

Ihmeen ryömijä!

Ei ole meillä enää selällään tai masullaan lattialla köllöttelevää pikkuista, vaan touhukas ja ympäristöstään kiinnostunut pieni mies! Varsinainen ryömimistekniikka on ollut hallussa jo yli kuukauden päivät, mutta jostain syystä vetoja eteenpäin on otettu vain yksi kerrallaan, ja vain se lähimmän lelun luokse. Mutta lokakuun 1. päivä, eli reilu viikko sitten, otettiin ensimmäiset useamman vedon etenemistreenit. Viikko oikeastaaan siis lämmiteltiin, ja eilen alkoi vauhtia olla jo enemmänkin. Ja kaikki ennen luokse pääsemättömät kiinnosti, tottakai! Tyhjät pullot, lehtikori, kissanruoat, jääkaappi, takan tuhkaluukku... Huh! Otettiin ekat maistijaiset myös kissanraksuista (pinsettiotekin siis näkyy olevan hallussa), mikä ei nyt välttämättä ollut kauhean kiva juttu, kun tavasin selosteesta niiden sisältävän maissia, vehnää ja soijaa. Siis kissanruoassakin allergeenejä, höh. Kissaparkakin varmaan kiittää kun menetti aina aukiolevan raksubaarinsa. 

Paras houkutin etenemiseen on ehdottomasti se kissa. Sen perässä jaksettiin ryömiskellä huoneen laidalta toiselle, ja ihmeen kiltisti tuo kissa antaa vauvojen turkkiaan kokeilla. Sama oli esikoisen kohdalla, ja niin sai Eliaskin "repiä" todella lujaa turkista kissan vain tyytyväisenä kehrätessä vieressä. Ilmeisesti eläimetkin tajuavat, että siinä on pieni "pentu" kyseessä, eikä sitä kannata ojentaa. Tottakai varuillaan saa olla ja ottaa pienet kädet pois jos ihan hirmuisesti aletaan möyhentämään, en nyt ihan sokeasti kuitenkaan eläimeen uskalla luottaa eikä tietenkään eläintä saa satuttaakaan.

Ja entäs yöunet sitten, ne on menneet varmaan lopullisesti hulinoiksi. Varsinkaan viime yönä en voi kehua nukkuneeni juurikaan enää kolmen jälkeen. Soijakorvikkeen kokeilun jälkeen ei ole ollut kuin yksi rauhallisempi yö, jolloin syötiin se perus kaksi kertaa ilman huuteluja. Muuten kyllä on huudeltu enemmän kuin vähemmän. Viime yönä ukkeli päätti sitten "nukkua" mahallaan, mitä ei todellakaan ole aikaisemmin tehty, eikä siis oikein osattukaan nukkua. Sen hetken kun silittelin selästä pysyi rauhallisena, mutta välittömästi kun yritinkin torkahtaa, niin alkoi hulinat uudelleen. Eikä selälleen kääntäminen auttanut yhtään, kun heti pungerrettiin takaisin masulleen. Ota siitä nyt selvää johtuuko hulinat uusista taidoista, vai kangertaako massussa. Illalla kyllä annoin puolen desin verran Nutramigenia tarkoituksena kokeilla sitä uudelleen ennen soija-altistusta. Vai olisiko peräti hampaat, mitkä nyt vaivaa... Eilen ainakin hinkattiin kovasti ja syötiin sormia, mutta kokeilemalla en itse ainakaan mitään sen kovempaa ikenissä havainnut. Otas näistä nyt sitten selvää. Muuta en tiedä, kuin sen että olen edelleen ihan yhtä hukassa näistä oireista kuin ennenkin.

Luopumisia

Muutama päivä sitten ujuttelin 68 cm bodyä pienen miehen päälle, ja tajusin sen olevan jo aika nafti. Haaranapit sai kyllä vielä ihan hienosti kiinni vetämällä, mutta hihat olivat jo auttamattoman lyhyet! Muutamia 74 cm vaatteita meillä on ollut käytössä jo pitemmän aikaa, mutta nyt oli aika kaivaa esille loputkin ja pakata pienimmät pois. Sydän sykkyrällä siis pakkailin kaikki 68 cm ja pienemmät vaatteet pahvilaatikkoon odottamaan mahdollista seuraavaa käyttäjää (tai kirpparia kunhan kertyy enemmän myytävää), ja muistelin miten "tämäkin vaate oli vielä äsken iso". Meidän iso poika! 

Hoitovapaa alkaa häämöttämään täälläkin. Raapustelin kasaan (voiko tälleen sanoa kun netissä tein?) kotihoidontuen hakemuksen, ja aloin ajattelemaan kauhulla meidän perheen tulojen määrää seuraavien vuoden (vuosien?) ajan. Meidän ruokamenot on tällä hetkellä aika paljon isommat kuin ennen, johtuen tästä minun erikoisesta ruokavaliostani imetysdieetin takia. Viimeksi hoitovapaalla ollessani pärjäsimme ihan ok, mutta olihan meillä silloin yksi jäsen vähemmän ja ruokalaskutkin helpommin hallittavissa. Lisäksi Eliaksen mahdolliset lisämaidot saattavat jatkossa tuoda ison loven pieniin tuloihin, koska vakuutus ei näitä ravintovalmisteita korvaa. Töihin paluuni ei kuitenkaan ole edes vaihtoehto ihan hetkeen juuri näiden allergioiden takia. Tuskin maidontuotantonikaan pysyisi edes huonosti yllä enää tässä vaiheessa, mikäli stimulaatiosta joutuisi luopumaan. Saati sitten millainen lääkärirumba ja pyöritys olisi, että saataisiin päiväkotiin Eliakselle sopiva allergiaruokavalio edes toteutettua. Huhhuh, parempi odotella parempaa aikaa ihan suosiolla. Joten jottei ihan liian tiukille taloutemme joutuisi, oli aika luopua muutamasta kivasta mutta turhasta jutusta. Lehtitilaukset - irtisanottu, maksukanavat - irtisanottu, netti - hei ei nyt sentään, en nyt ihan erakoksi meinannut alkaa :D Vakuutukset käytiinkin jo aikaisemmin rukkaamassa tähän hetkeen paremmin sopiviksi. Vauvauinti lopetettiin myös, ja alamme käymään itsenäisesti uimahallissa kerran viikossa, jolloin pääsemme puolet edullisemmin uimaan. Lisäksi sovimme miehen kanssa merkkaavamme KAIKKI ostokset laskentataulukkoon seuraavan kuukauden ajan, jotta pystyisimme miettimään mistä muusta vielä voisi, tai oikeastaan pitää luopua. Ainakin minun kohdalla jo pelkästään se, että ostosten loppusumma pitää merkata johonkin ylös, saa harkitsemaan kovasti onko joku ostos todella tarpeellinen. Jospa tällä tavalla saisi vähän niinkuin bonuksena ruokahävikkiäkin pienenemään entisestään, ruoka kun on ihan järjettömän kallista ilman erikoisruokavalioitakin. Loppukuusta sitten nähdään suunnitelman toimivuus. 

Haaste!

Sain haasteen Äiti ja Melukylän lapset -blogin Terhiltä. Yritän vastailla parhaani mukaan näillä univajeisilla aivoillani :)

Haastetun bloggaajan tulee:

* Kertoa 11 asiaa itsestään
* Vastata haastajan kysymyksiin
* Keksiä erinäinen määrä uusia kysymyksiä seuraavalle
* Haastaa muutama bloggaaja

11 totuutta

1) Minulla on silmälasit.

2) Olen kissaihminen.

3) Olen onneton tunari kasvien kanssa, ja useimmat kuoleekin kuukauden sisällä minun hoidossani.

4) Minulla on kuitenkin kasvimaa ja kasvihuone (apua, tässä kohtaa mietin oikeata sanaa vähintään 10 minuuttia ja lopulta löysin oikean sanan netistä... pitäisikö huolestua?)

5) Kaikki blogin kuvat on otettu puhelimella, koska olen liian laiska lataamaan kuvia kamerasta koneelle.

6) Meillä on aina tavarat hujanhajan.

7) Inhokkivärini on kirkkaankeltainen.

8) Jos joku asia harmittaa minua, paasaan siitä päivätolkulla.

9) En voi juoda kahvia, koska saan siitä refluksia ja alan röyhtäilemään ketjussa.

10) Minulla oli pienenä paha siitepölyallergia ja "maitorupi" (todennäköisesti myös maitoallergia)
11) En ottanut mieheni sukunimeä mennessämme naimisiin 6 vuotta sitten.

Mitä teet 5 vuoden päästä?

Toivottavasti olen silloin kolmen lapsen äiti ja teen samaa kuin nyttenkin. Suunnitelmat on siis hurrrjat!

Kesä vai talvi?

Ööh, onko pakko valita? Otan molemmat! Ja oikeastaan keväänkin, kun taas syksyn voisi puolestani skipata suoraan talveen. Kesä ilman talvea ei tunnu miltään, mutta toisaalta ikuisessa talvessakaan en voisi elää.

Mitä on oikealla puolellasi?

Hirmuinen läjä mainospostia, jota olen yrittänyt tiputella lehtikoriin. Siis yrittänyt, koska kissa nukkuu siinä joka kerta, enkä raski herättää.

Suosikki herkkusi?

Kuivahedelmiin tulee himo kun yhden sattuu suuhun napsaisemaan. 

Lentokone vai laiva?

Ehdottomasti lentokone. Tosin olen katsonut Foxilta tulevaa "Lentoturmatutkintaa" vähän liikaa viimeaikoina ja alannut ehkä hieman jopa pelkäämään lentämistä :D

Nukutko sängyn oikealla vai vasemmalla puolella?

Oikealla.

Mikä muisto lapsuudestasi on jäänyt parhaiten mieleesi?

Olin noin neljä-viisivuotias kun kävimme vanhaan hiekkakuoppaan muodostuneessa altaassa uimassa. Muistan sen, kun vesi oli niin kirkas että pystyi näkemään varpaansa vaivatta. Isä uitti minua uimapatjalla ja äiti ja mummo katselivat rannalla eväiden kanssa. Muistan auringonlämmön ja kirkkauden, ja sen, että olin todella onnellinen. Hassua, onhan noita muitakin samantyylisiä tilanteita ollut, mutta tuo vain on jotenkin syöpynyt mieleeni.

Teatteri vai elokuvateatteri?

Elokuvateatteri. 

Sitten kysymykset seuraaville:

Turhin laite kodissasi?
Viimeisin katsomasi dokumentti?
Toffee vai lakritsi?
Lapsuuden lempikirjasi?
Jos olisit julkisuuden henkilö, niin mistä asiasta/miltä alalta haluaisit olla julkisuuteen päätynyt?
Minkä taidon haluaisit osata?
Mitä sinulla oli päälläsi ensimmäisessä koulukuvassasi?
Tietävätkö ystäväsi, että kirjoitat blogia?

Tämä haaste näyttää käyneen jo joka blogissa, ja nyt ei ole aikaa etsiä uusiakaan :) Joten jottei tämä jää julkaisematta, niin en varsinaisesti haasta ketään, mutta esimerkiksi Annimarin, Silmun ja Ansan vastauksia lukisin mieluusti :)

Lisä(ä)maitoa!

Käytiin tänään Eliaksen kanssa allergialääkärillä. Nyt pitää kyllä sanoa, etten ole ihan varma olenko edelleen yhtä hämmentynyt kuin aikaisemminkin tästä tilanteestamme. Selostin tilanteemme, siis että Nutrilon Pepti, Profylac ja Nutrilon Soija kokeiltu, eikä niistä mikään tunnu sopivan. Viimeisenä kokeilusta soijasta jäi viikoksi lopettamisen jälkeen hirveä ihottuma poskiin, mikä ei tuntunut parantuvan millään. Läträsin kortisonia ja perusrasvaa urakalla, kunnes jätin soijan omasta ruokavaliostani pois. Ja kas, ihottuma parani kertasivelyn jälkeen kortisonilla. Voi jee... pakko tästä on päätellä, että soijalle on herkistytty. Päätin skeptikkona (no ei ollut ehkä mikään fiksu idea :/) kokeilla kuitenkin soijaa uudelleen sunnuntaina, niin etten syö sitä itse, vaan pelkästään Eliaksen itse syömänä. Ennen lääkärikäyntiä ehdittiin siis nukkua kaksi yötä tällä systeemillä, ja molemmat meni kyllä aivan täysin hulinoiksi. Molempina iltoina alettiin huutamaan 23 jälkeen kuin päätä leikattaisi, eikä ukkoa meinannut saada rauhoittumaan sitten millään. Ja huutamisen lisäksi nieleskeltiin jatkuvasti todella kuuluvasti. Mitään hirmuista ihottumaa ei ole edelleenkään, vain muutamia röhelöitä poskissa ja kulmassa, mutta kyllä mä nyt jo uskon ettei se soija (tai soijakorvike) sovi kuitenkaan. 

Allerginen koliitti? Toivottavasti helpottaa!

Saatiin reseptit nyt TAAS uudelle maidolle nimeltään Nutramigen LGG Lipil 2. Hirveästi en ole tuosta keneltäkään kuullut, mutta ilmeisesti tämä on nyt jotenkin erilainen, ja eniten pilkottu maitopohjainen korvike ennen aminohappopohjaista Neocatea. Lueskelin, että tässä 95 % proteiineista on pilkottu aminohapoiksi tai kahden-kolmen aminohapon sisältäviksi ketjuiksi (vrt. Nutrilon Pepti 65 % pilkottu). Eli siis hyvin lähellä Neocatea ymmärtääkseni (onneksi hinta vain kolmasosa siitä). Lisäksi erona muihin pilkottuihin maitopohjaisiin verrattuna tämä Nutramigen pohjautuu kaseiinihydrolysaattiin, kun taas Nutrilon Pepti ja muut pohjautuu herahydrolysaattiin (molemmat siis maidon proteiineja). Ja bonuksena rasvahappokoostumus (DHA ja ARA) on sama kuin rintamaidossa sekä tuotteeseen on lisätty myös probioottia (sama kanta kuin Gefiluksessa) tukemaan allergisen suolistoa. Meillä onkin nyt nuo Gefilus+D tipat käytössä, mutta aion kyllä jatkaa tippojenkin antamista edelleen. Probiootit on kuitenkin todella tärkeitä allergisen suolistolle, eikä niistä ole mitään yliannostuksen vaaraakaan. Korvike kuulostaa ainakin paperilla tosi hyvälle, ja olisihan se kiva jos tämä sopisi ilman lisäaltistuksia soijalle. Mutta koska siihen en uskalla luottaa, niin soija-altistus aika on nyt kuitenkin varattu parin viikon päähän Neocaten korvattavuutta varten.

Tuohon nieleskelyyn kokeillaan nyt myös happolääkettä, Zantacia. Tai siis saatiin resepti siihen, mutta en saanut vielä sitä apteekista ostettua kun ei ollut. Ehditään siis kokeilla tuota maitoa pari päivää ilman happosalpaajaa, niin nähdään tarvitseeko sitä ylipäätään. Ja eihän meillä mitään refluksidiagnoosia edes ole, mutta tuollahan sen näkee onko sitä(kin) vaivaa.

Muuten, minusta on vaikuttanut monen ruoka-aineen kohdalla, että Elias reagoi herkemmin minun syömiini ruokiin rintamaidon kautta, kuin jos hän itse syö sitä. Ja varsinkin jos me molemmat syödään samaa, eikä se ole täysin sopiva. Kyselin lääkäriltä tätä, ja hän kertoi tämän olevan myös hänen kokemuksensa asiasta. En siis ole kuvitellut asiaa, enkä ole ollut vainoharhainen. Helpottavaa kuulla :) Ja lääkärin kanta imetykseen oli, että pitäisi päästä lopettamaan koko homma, jotta allergiakuvio selkiintyisi. En todellakaan ole eri mieltä.

P.S. Anteeksi superanalyyttinen maitopostaus! Liittyy ammatinkuvaan ja minua sattuu onneksi kiinnostamaan tämmöiset jutut :)