maanantai 11. helmikuuta 2013

Käyrällä

Loppuviikosta kokemani energisyyden ja hyvänolon puuska on tiessään. Mieli on maassa. Vauvan liikkeet ovat vähentyneet mielestäni hälyttävästi. Pahoinvointia minulla on ollut sunnuntai aamusta lähtien, eikä ruokaa oikein saa alas. Lisäksi viime yönä alkoi mahakipu joka herätti minut aina tunnin päästä nukahdettuani. Kipu hellitti kun alkoi kävellä, mutta palasi melkein heti nukahdettuani. Muutaman supistuksen huomasin myös, mutta jatkuva kipu peitti alleen muut jos niitä oli. Ja jotta ei vieläkään liian hyvin menisi, niin jonkun sortin flunssaa pukkaa päälle myös. Keuhkoputki on tulessa ja yskittää. Kuvitelkaa vaan miten kivaa on yskiä näin isolla mahalla, ei ole kovin hauska suoritus.

Kaikki nämä yhdessä saivat minut sitten soittamaan synnytyssairaalaan ja sieltä käskivät näytille. Sydänkäyrä oli hieno ja liikkeitäkin tuntui se 10 tunnissa, mutta edelleen mielestäni huomattavan paljon vaimeampana ja pitemmällä välillä kuin esimerkiksi viikko sitten. Lisäksi ottivat crp:n ja pissaviljelyn. Lääkärin vastaanottoa sain odotella reilut pari tuntia, joka tuntui ikuisuudelle odotella kipeän mahan kanssa. Sisätutkimuksessa selvisi, ettei ainakaan alkavasta synnytyksestä ole kyse. Kanavaa jäljellä 2 cm ja edelleen kiinni. Lääkäri oli aika ronskinoloinen otteissaan ja pyöritteli kaulaa siihen malliin että piti vähän älähtääkin. Ultrassa oli kaikki hyvin. Virtaukset hienot, vauvan liikkeet normaalit. Koko arvioksi sain tällä hetkellä 3575 g. Itseäni huolestutti alkava flunssa, ja aluksi kätilö sanoikin ettei sektiota voida tehdä mikäli olen kovin kipeä. Lääkäri taasen oli sallivampi ja sanoi että koska leikkaus tehdään paikallispuudutuksessa, ei pieni flunssa haittaa ollenkaan. Crp oli siis hieman kohonnut (13), mutta lääkärin mielestä ihan normaali ottaen huomioon tämän alkavan flunssan. Verenpaineet oli selvästi koholla (157/99), ja pulssi ylitti satasen rajapyykin. Mutta menee kuulemma mielialan piikkiin. Toivottavasti.

Mikä siis diagnoosi? Ei mitään. Vauva voi hienosti ja voin odotella leikkausta rauhallisen mielin (I wish!). Lääkäri epäili, että kipeät lantion luut säteilevät mahaan ja aiheuttavat kiputilan. Kuulemma vanhan sektioarven repeämisestä ei pitäisi olla kuitenkaan kyse. Perheen mielestä olen kipeän näköinen. On kyllä sellainen olokin.

6 kommenttia:

  1. Voi, voi. Harmillista kuulla että nyt tällainen käänne tullut. Sympatiat alkavasta flunssasta, tiedän miltä tuntuu tässä vaiheessa. Minulle tuli myös hieman vaikeuksia pidättää rakkoa täysin kun yllättäen yskin tai aivastin. Saitpas ainakin tuoreen tlannepäivityksen ja kokoarvion. Kukaan ei ole tilannettani katsonut viiteen viikkoon ja viimeinen ultralla tehty kokoarvio oli 9 viikkoa sitten, niin hieman olen utelias tässä vaiheessa. Myön minun pikkunen liikkuu paljon vähemmän kuin aiemmin, mutta kiusaamalla häntä bolakorulla saan aina aikaiseksi ne tarvittavat 10 liikettä. Milloin oli leikkauksesi sovittu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3

      Loppuviikosta olisi tarkoitus suunnata sairaalaan, näin ainakin alustavasti sovittu, ellei tietenkin tule kiireellisempiä tapauksia eteen. Tää flunssa on kyllä koko ajan pahenemaan päin, ei auta kuin toivoa sormet ristissä että ei sentään kuumetta nostaisi. Aion kyllä ainakin doupata itseni Panadolilla ennen leikkausta, että ainakin näyttäisin olevani kunnossa jos tilanne vaatii :D Kun selkeästikään tämä pieni mies ei aio poistua yksiöstään omin avuin ainakaan heti.

      Kyllä oli ihan huojentavaa kuulla, että vauvalla hyvin asiat vaikka äidillä ei niinkään. Ja vauvahan se pääasia onkin :) Olen kyllä kuullut tuon, että vauva saattaa vähentää liikkeitään viimeisillä viikoilla, mutta aika radikaali ja nopea muutos kävi täällä, niin kyllähän se alkaa huolestuttamaan.

      Onneksi meitä helmikuisia odottavia bloggareita on vielä muitakin, niin saa kuulla muidenkin kokemuksia :)

      Poista
  2. Toivotaan,että tervehdyt pian! Hienoa,että kaikki kunnossa:)Kohta sulla on h-hetki...Tsemppiä etukäteen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3

      Kuume laskenut jo 37,2:een °C, eli lähes olematon! Eiköhän tässä vielä ehdi kuntoutua!

      Poista
  3. Ehtii ehtii! :) Tiedäthän että tiedän tunteen kun viime metreillä tuntuu kaikki menevän mönkään... ;) Mut kaikki tsempit sinne nyt! Ja mietiskelit taannoin jos tauti tarttuu vauvaan.. eikös noilla mahojen asukkailla ole se vastustuskyky sitä luokkaa äidin kautta ettei niihin yleensä kyllä taudit heti tartu, näin oon ymmärtänyt. Että uskoisin että saat olla rauhallisin mielin sen suhteen. Tietty toivon että paranet niin on itses kannalta helpompaa.

    Jännittäää!! Ihan kohta se on teilläkin tuollainen tuoksuva tuhiseva mytty ♥

    T. Orvokkitukka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3

      Joo, kyllähän sielläkin taisi olla vastaavaa ilmassa :)

      Itse kans vähän ajattelin, että kyllä pitäisi minun vasta-aineet pikkuista suojata, mutta toisaalta sainhan minäkin tämän taudin... :/ mutta kyllä tää nyt näyttäisi helpottavan. Nenä on vaan ihan umpitukossa, mutta yskä taitaa olla jo poissa!

      Poista