perjantai 29. toukokuuta 2015

Pienille miehille - made by me

Ompelu on vienyt mennessään. Aika pitää vielä nipistää sieltä täältä, mutta eiköhän tässä kohta ala olla enemmän aikaa kun pojat kasvavat ja alkavat touhuta keskenään (tai sitten ei :D). Nyt vaatteen ompelu kestää useamman päivän, yhtenä piirrän kaavat, yhtenä leikkaan kankaan, parina päivänä ompelen kasaan. Pojat harvemmin nukkuvat yhtäaikaa, tai jos nukkuvat, niin olen silloin ajellut tuplilla molemmat uneen, eli siis kaukana ompeluvälineistä. Kangaspinot ovat alkaneet kasvaa uhkaavasti, sillä jostain syystä ihania kankaita on paljon vaikeampi vastustaa kuin valmisvaatteita. Mieskin tuossa jo silmäili alta kulmiensa kasvavaa kangasvalikoimaa… hmm :D

Viljamille koossa 56. Ottobren Sausage Dog ja housut samasta lehdestä.
Housun kangas Metsolasta, pilvitrikoo jostain muualta. Myös isommat pojat saivat paidan ja housut samalla idealla toteutettuna.

Tämä pöllökangas ei jäänyt kauppaan sitten millään, ja tulikin ommeltua samantien vaatteiksi. Kaava Ottobren Kisuliini. Pöllökangas muistaakseni Kärkkäiseltä.

Noshin Ilves kangas myös Kisuliiniksi toteutettuna.
Samaa vaaleanpunaisena syntyvälle tyttövauvalle lahjuksena. 
Kaava Ottobre Warmly Wrapped. 
Tein ekaa kertaa kietaisubodyn ja hyvin sujui kanttaukset, kiitos kantinkääntäjän!
Kangasta hillosin pari vuotta ja päätyi lopulta paidaksi. Kangas siis Noshilta.
Kaava Ottobre Reindeer Herder 6/2014
Eliakselle myös pöllöä, sama kaava kuin edellinen.
Noshin Ilvestä jälleen Eliakselle, kaava Ottobresta (joku, en muista mallia)
Housut Sweet Winter, Ottobre 6/2014. Kangas Kärkkäiseltä.
Housut samaiselle tyttövauvalle lahjuksena, sama kaava kuin edellinen.
Uusimman Suuri Käsityö -lehden Nosh-housukaavalla toteutettu, koko 68 cm. 
Joustocollege myös Noshilta.
Sama kaava kuin edellinen, koko 92 cm.
JC Noshilta, samoin raitaresori. 
Tähän isompaan kokoon leikkasin vähän pitemmän vyötäröresorin ja muutenkin ympäryksen käyttäjän mukaan. Itse kaavassa vyötärö oli aika reilunkokoinen, eikä olisi ikinä pysynyt Eliaksen päällä sellaisenaan. Samoin pujotin sisään leveän kuminauhan, mitä pienempään en laittanut, että se ei paina pienen masua.

Nämä Noshin housukaavathan saa nyt kätevästi Suuren Käsityön -nettisivuilta, koska lehdessä olevassa versiossa oli virhe kaavoissa. Itse ehdin kyllä ko. lehden jo ostaa, oikeastaan pelkästään tämän kaavan takia, niin harmittaahan se ettei se ollut sitten lopulta edes käyttökelpoinen (vielä samana päivänä kun korjaus ilmestyi…).

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Carena Double Swing - meidän tuplat

Jokin aika sitten kävin kommentoimassa Karinan kyselyitä heidän tuplarattaistaan, ja sain ajatuksen tehdä oman postauksen aiheesta. Hirmuisen montaa arvostelua näistä rattaista en löytänyt ainakaan tuolloin kun itse etsin kokemuksia aiheesta :)

Tuplarattaita on pääasiassa vain yhdenlaista, kalliita. Kun on ollut kotona jo pari vuotta, niin tulopuoli ei ole sieltä isommasta päästä, eikä välttämättä huvittaisi pistää rattaisiin kiinni puolta omaisuutta. Meillä myös rattaita pikkuveljen ohella käyttävä isoveli on kuitenkin jo yli 2v, niin tuplien tarve oli myös hieman kyseenalainen. Viljamin odotusaikana pohdiskelin pitkään tarvetta ja lopulta halusin kuitenkin hommata tuplat mahdollisimman järkevästi ja edullisesti. Hintalapun ylittäessä 200 e hylkäsin vaunut sen enempää vilkaisematta, koska mikään ominaisuus ei voisi olla hintalappua isompi kriteeri. Tuplat oli siis ehdottomasti hommattava käytettynä edullisesti. Lisäksi, koska asumme hiekkatien päässä, halusin tupliin ehdottomasti ilmakumirenkaat. Myös poikien ikäeron takia erilliset säädettävät penkit oli pakollinen ominaisuus. Näillä kriteereillä ei paljoa juhlittu kun etsiskelin mahdollisia tulevia vankkureitamme. Ehdin katsella aika pitkään ennenkuin löysin sopivat käytettyinä. Nämä Carenat ovat olleet todella edulliset jo uutenakin, mutta harmillisesti valmistus oli lopetettu jokin aika sitten. Myöskään uusi korvaava malli ei ollut vielä tullut markkinoille, joten tästä syystä lähes jokainen jota kyselin käytettynä oli ehtinyt mennä tai oli varattuna jo toisaalla.  Lopulta löysin yhdet vähän hiljaisemmalta nettisivustolta, ja ne sijaitsivatkin sopivasti siskoni asuinpaikan vieressä, joten rekrysin tietysti hänet hakemaan vaunut meille. Mukana tuli kaksi ratasosaa, pehmeä ja kova koppa, jalkapeitteet sekä sadesuoja, ja nämä kaikki ihanan sopuisaan alle 200 e hintaan. Vaunut olivat lisäksi ihan siistissä kunnossa, toki käytönjälkiä näkyy. Aika kestävät nämä kuitenkin ovat, sillä varsinaisesti mitään rikkinäistä osaa ei näissä ole.

Ihanan eriväriset, mutta mitäs sillä on väliä ;)

Millaiset ne sitten ovat käytössä? Noh, paljastan heti kättelyssä, että olen ihan Emmaljungan fani. Ykkösrattaina meillä on Edget, eli hyvin jämäkät ja painavat rattaat. Näille ei mielestäni mikään vedä vertoja, joten hieman voi käyttökokemuskin olla puolueellinen :)

Plussaa

Ilmakumirenkaat, ehdottomasti. Kaikissa malleissa ei näitä ole, sillä vanhemmissa oli kennorenkaat.

Lukittavat ja kääntyvät etupyörät.

Erillinen kova vaunukoppa. Lisävaruste, mutta talvivauvalla oikeastaan "pakollinen". Tottakai ilmankin pärjää, mutta… noh ei me olisi pärjätty jos ei olisi toisia vaunuja!

Erilliset kuomut ja istuinosat. 

ISOT tavarakorit.

Hinta. Hinta. Hinta.

Miinusta

Etupyörien lukitus sijaitsee sellaisessa paikassa että kaikki pöly ja vesi kulkeutuu sinne. Jumittuu helposti rimpulamainen nuppi.

Rattaiden selkänojan säätö toteutettu soljilla joka on hankala käyttää "lennossa", esim. siis kun lapsi nukahtaa ja noja pitäisi saada laskettua. 

Meidän rattaat puoltaa isoveljen puolelle. En tiedä onko vika vai ominaisuus. Lukitsemalla toisen etupyörän tilanne helpottuu.

Pienen pieni vaunukoppa. Talvivauvalla käyttöaika tosi lyhyt. Meidän kohta 4 kk vielä mahtuu, mutta aika tiukkaa tekisi jos toppauksia olisi enemmän. Vertasin tietysti taas Edgen koppaan johon mahtuu meidän 2v :D (true story!)

Vaunupeitto ohut, ei toppauksia (taas talvivauvalle huono).

Kohta johon jalat osuu lapsella kuluu tosi äkkiä huonoksi. Se oli rikki kaikissa mitä ehdin katsella.

Työntöaisa ei säädettävä. Tosin meillä ei tuota ongelmia (Gotlandissa tämä on).

Kokonaisuutena siis melkoisen kevytrakenteiset ja rimpulat Edgeen verrattuna. No eihän niitä tietenkään kannata edes verrata.


Ensin ostimme nämä ajatuksella, että käytetään kauppareissuillakin, mutta käytännössä ei ole toteutettu. Viljami kulkee meidän matkarattaissa (Inglesina Zippy, tykkään!) ja Elias kävelee tai on ostoskärryissä. Onpahan enemmän tilaa ostella kun ei vie autossa tilaa ;) Siskon sedan-malliseen autoon oli kova tunkeminen, joten ihan joka kopperoon eivät nämäkään mahdu.

torstai 21. toukokuuta 2015

Kastejuhla

Nuorimmainen on nimetty jo kohta 2 kuukautta sitten, juhlat on juhlittu, herkut syöty jo pakastimestakin eikä postausta vaan ole saanut aikaan :D 

Juhlat vietettiin jo kolmatta kertaa mummolassa. Pappina toimi sama pappi kuin Eliaksellakin, ja samalla kaavalla mentiin koska tästä kastejuhlasta oli vasta niin vähän aikaa. Juhlaa vietettiin myös tällä kertaa pääsiäissunnuntaina, eli ikää pienellä oli vain 2 viikkoa enemmän kuin Eliaksella aikoinaan. Vieraina oli vain läheisin suku, eli juhlakalun vanhemmat ja sisarukset perheineen. 


Toimituksen ajan sankarimme pötkötteli kumminsa sylissä, vain pari kertaa vinkaisten. Edes pään kastelu ei harmittanut, sillä pyyhkihän sen huolellisesti isoveli Eemeli vanhana konkarina, olihan sitä jo harjoiteltu Eliaksenkin kohdalla.


Pienokaisemme sai kasteessa kolme nimeä niinkuin isoveljensäkin. 
Tästä lähtien käytän pojustamme nimeä Viljami <3


Tämä snickers -henkeen tehty juustokakku on ehdottomasti paras juustokakku ikinä! Se loppuikin ekana vieraiden santsatessa ahkerasti.


Hummingbird -kuppikakut, nam!

Tuorejuustolla ryyditetyt popsit


Suolaisista käytiin keskustelua, mutta halusin ehdottomasti ainakin yhden voileipäkakun. Toteutimme sen sitten lohiversiona. Tuttuun tapaan tarjolla oli myös rieskarullia ja anopin riisipiirakoita, sekä paria erilaista salaattia.



Viljami 2 kk kumminsa sylissä.

En muista olenko koskaan mainunnut mekon tarinaa. Olen sen itse neulonut. Mekon neulomisen aloitin kypsässä n. 15 vuoden iässä. Ihan valmiiksi en sitä silloin saanut, vaan kappaleet jäi ompelematta toisiinsa ja kaulus neulomatta. Kun Eemelin kastejuhla lähestyi, lähestyin Pirkka -lehteä että saisin hävinneen ohjeen tilalle uuden, ja he ystävällisesti sieltä lähettivät sen minulle, joten sain mekon kursittua kasaan <3 Ohje oli siis jostain -90 luvun lehdestä peräisin, joten sähköisenä versiona sitä ei mistään saanut :)


torstai 14. toukokuuta 2015

Nutella-Rice Krispies -herkkupalaset

Tämä on pakko jakaa teille. Törmäsin tällaiseen ohjeeseen etsiessäni inspiraatiota pojan Minecraft-synttäreille (haha, ehkä näette mitä varten… :) ). Hyvää, taivaallista, makeaa, tahmeaa, rapeaa, nam, nam, nam!

Nutella-Rice Krispies -palat

50 g voita
250 g vaahtokarkkeja
300 g Nutellaa
14 dl Rice Krispies -muroja

Sulata voi isossa kattilassa. Heitä sekaan vaahtokarkit ja sekoita kunnes sulaneet tasaiseksi massaksi. Ota pois levyltä ja lisää Nutella. Kun seos on tasaisen ruskea, lisää riisimurot ja vatkaa, vatkaa, vatkaa. Seos on melkoista tönkköä, joten tässä saat samalla hauistreenin tehtyä :D Painele seos nelikulmaiseen vuokaan, helpoiten saat pinnan tasaiseksi kun käytät apuna leivinpaperia, eli painelet seosta käsin päältä leivinpaperia apuna käyttäen niin seos ei tartu käsiin. Jäähdytä ja leikkaa palasiksi.

Ja sitten se vaikein osuus. Syö yksi, siis VAIN yksi. Näihin tulee yksinkertaisesti himo, niin hyviä nämä ihanan tahmaiset ja rapeat palaset ovat!

perjantai 8. toukokuuta 2015

3kk

Huppis, taas kului kuukausi! Tuskinpa tätä kovinkaan moni jaksaa enää lueskella mutta päivitetään nyt kuitenkin nuorimman kuukausikuulumiset.

Kävimme eilen 3 kk neuvolassa pojun kanssa. Kolme kovaa P:tä ovat seuraavat:

Paino 6535 g
Pituus 61,4 cm
Pipo 41,8 cm

"Kasvaa hyvin, rintamaitoa saa. Motoriikka ikätasolla, oppinut kääntymään kyljen kautta vatsalleen. Iho kuiva, rasvailut jatkuu. Rokotukset ohjelman mukaan."

Meillä tosiaan päästiin kääntyilyn makuun lähes viikko sitten. Yritys on ollut kova jo parin viikon ajan, mutta lopulta se palkittiin! Nyt pienokainen pyöriikin väkkäränä leikkimatolta pois lattialle, eli selältä masulle, masulta selälle, rinse & repeat -meiningillä :D Kovalle lattialle tosin päädyttyään protestoi, joten äidin on autettava ukkeli takaisin pehmeämmälle alustalle. Kovin aikaisin siis aloitettiin jo liikuskelu tällä kertaa :)

Muuten menee jo todella hienosti pienokaisen kanssa. Iho ei ole alkanut ärtyilemaan kovin pahasti, mutta jotain pientä vastetta tulee syömästäni kananmunasta. Varsinkin kasvot lehahtelevat kovinkin helposti, muu kroppa lähinnä kuivaa. Ensimmäiset 2 kuukautta pojuhan oli todella tyytymätön elämäänsä, mutta ihme tapahtui välittömästi ristiäisten jälkeen: pieni alkoi viihtymään yhtäkkiä paremmin leikkimatolla ja sama meininki jatkuu.  Öisin syöntirytmi on aika selkeä jo, eka pitempi unipätkä n. 00-01 asti, toka syönti n. 3.00 ja siitä n. 1 h välein 6.00-7.00 asti. Neuvolassa kyseltiin, että millonkas minä sitten nukun, mutta kyllähän tässä on opittu pärjäämään aika vähillä Eliaksen kanssakin. Oikeastaan aika luksusta tämä ettei toinen huuda öisin...

Rokotteet otettiin siis tälläkin kertaa kokonaisuudessaan. Rotasta pojun kakkaamistiheys piteni aika tavalla, ja tällä hetkellä oltiin jo tilanteessa "joka päivä", mutta tämän toisen annoksen myötä tilanne muuttuu taas todennäköisesti.

Muuta kuulumista sen verran, että Elias oli tällä viikolla vihdoin kitarisaleikkauksessa. Toimenpide oli käsittämättömän nopea ja toipuminen sen mukaista. Aamulla sairaalaan, ja kahdelta jo kotona lähes täydessä tolkussa. Hieman kävely vielä heitti ja väsytti, mutta noin muuten ei oikeastaan mitään erilaista. Viimeisiä hampaita on tehty myös kovasti, ja hiukan on niitä kipuiltu. Puheterapiassakin ehdittiin Eliaksen kanssa piipahtaa, jossa todettiin odetettavan syksyyn tilannetta seuraten. Puheterapeutti ei ollut yhtään huolissaan pojan vähäisestä puheinnokkuudesta, koska kuitenkin selkeästi ymmärtää kaiken ja osaa toimia ohjeiden mukaan. Enkä kyllä minäkään, hyvin terävälle tapaukselle Elias vaikuttaisi, ei vain jostain syystä nyt halua sitten vain puhua. Mikä lie.

Mitäs minä sitten teen kun en ehdi kirjoittelemaan :D Noh, ompelen tietysti <3 Se on vaan niin maailman parasta terapiaa imetyskoomaisille aivoille, ettei paremmasta väliä. Tietysti välillä manataan ja puretaan, mutta noin pääsääntöisesti on ihana ihailla kättensä jälkeä pikkuisten päällä! Juuri äsken pistin koneeseen esipesuun RUOTSISTA tilaamiani kankaita,  ihankun nyt Suomesta ei saisi :D