tiistai 5. maaliskuuta 2013

Maito on my mind...

Hurjaa miten aika menee nopeasti pienen kanssa touhutessa! Ikää täällä on 2 päivää vajaa 3 viikkoa, vaikka tuntuu että vastahan me kotiin tultiin sairaalasta. Arki ei ole varsinaisesti päässyt vielä alkamaan, kun mies on ollut kotona kanssamme, ja on vielä seuraavankin viikon. 

Tänään meillä oli pienen Ihmeen kanssa oikein reissupäivä. Ensin kävimme lääkärissä näyttämässä uudelleen rähmimisen aloittanutta silmää, ja sitten neuvolassa punnituskäynnillä. Molemmissa saatiin hyviä uutisia. Silmä rähmii siis kyynelkanavan ahtauden takia, eikä liity korva- tai keuhkotulehdukseen. Sinänsä helpotus, mutta toisaalta nyt saa valmistautua siihen, että silmätippojen tiputus tulee meille molemmille vähän liian tutuksi. Luonnollisestikaan se ei ole mitenkään mieluista. Neuvolassa taas vaaka pysähtyi huimaan 4120 g lukemaan, mikä tarkoittaa 300 g painonnousua edellisestä 8 päivän takaisesta punnituksessa. Sain siis maidon tuottajana synninpäästön ja kevyemmän omantunnon alkuvaikeuksien jälkeen :). Helppoa imetys ei vieläkään ole, mutta selkeästi paranemaan päin. Ja nyt kun sai vielä näin hyviä uutisia, niin se auttaa jaksamaan tätä "taistelua"  jatkamisen puolesta. Mutta ymmärrän ihan täysin niitä, joilla ei imetys vain onnistu. Ei se kenestäkään huonoa äitiä tee. Jokaiselle lapselle oma huolehtiva äiti on se paras mahdollinen äiti riippumatta siitä miten lapsensa ruokkii. 

Viime postauksista voi siis päätellä, että elämä täällä pyörii suurinpiirtein tissien ja imetyksen ympärillä. Paljoa muuta ei tällä hetkellä päähäni mahdu. Pieni aikahan tämä kuitenkin on ihmisen elämässä, ja kohta tämäkin hetki on vain hento muisto ajatuksissa. Jospa tässä seuraavissa postauksissa saisi muutakin kirjoiteltua, vaikka jotain leipomishommia. Olen nimittäin leiponut lähes joka päivä, ja kaikki on tullut syötyäkin ( no en nyt sentään yksin). Lieneekö tämä hyvä tankkaus tasapaino osasyy maitomäärän kasvamiseen :)

5 kommenttia:

  1. Meidän 2 vuotiaalla pojalla on myös ahtaat kyynelkanavat. Vauvasta asti rähmi ja aina vain antibioottikuurin ajan pysy silmät kunnossa. Muutamassa kyynelkanavien sondeerauksessa ollaan käyty. Ja nyt kun pojalla on ikää tuo pikkusen päälle 2v alkaa rähmiminen helpottamaan. Edelleen aamuisin ne saa kuitenkin putsata kunnolla.
    Tsemppiä sinne, tiedän sen tunteen kun silmätipat käy liian tutuksi.
    Hienosti on tullut pikkuiselle painoa :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääk! Minä olen ollut siinä luulossa, että yksi sondeeraus riittää :S. Täällä nimittäin ei jouduttu esikoisen kanssa ollenkaan siihen operaatioon, koska kanavat lähti vetämään itsestään 2 viikkoa ennen operaatiota noin 11 kk ikäisenä. Teillä on kyllä hurjan pitkään jatkunut tuo rähmiminen, ei ole yhtään kivaa tuommoinen!

      Poista
    2. Yleensä sitten laajenevat itsestään tai yksi sondeeraus kerta riittää, meidän pojan kohdalla ei niin vain käynyt. Taitaa olla sen verran ahtaat nuo kyynelkanavat. Onneksi säästyitte sondeeraukselta, verta silmistä vuotava lapsi on aika surullinen näky.

      Poista
  2. Jaksamista teille imetykseen ja silmien hoitamiseen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Haluan uskoa, että molemmat helpottaa viimeistään vuoden päästä :D

      Poista