keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Tiukka imetysdieetti

Tässä on puolisen vuotta vierähtänyt melkoisen kapealla ruokavaliolla pojan allergioiden takia, siis tuttavallisemmin id:llä (imetysdieetillä). Poissa on tällä hetkellä kaikki Suomesta saatavilla olevat viljat (kotimaisten lisäksi myös maissi, riisi, tattari, amarantti, teff) lukuunottamatta hirssiä, maito, muna, peruna ja soija. Olen myös vältellyt jotain pienempiä ruoka-aineita, kuten tomaattia, porkkanaa, bataattia, mansikkaa ja herneitä. Noista varsinkin kolme viimeksi mainittua ovat antaneet selkeääkin selkeämmät oireet myös maidon kautta. Kun näitä allergioita alettiin todeta, ja syyllisiä alkoikin sitten löytyä ihan liian iso pino, oli aluksi tuntemukset suorastaan aika katastrofaalisen lannistuneita. En oikein keksinyt mitä voisin edes syödä, kun vältettävien listalla oli kaikki ne aineet, joita ennen söin päivittäin. Mutta kun aikaa kului, ja ajatukseen alkoi sopeutua paremmin, aloin etsimään innokkaasti uusia ruoka-aineita kokeiltavaksi. Se täytyy vielä sanoa, että alun pelastukseksi pystyin käyttämään soijaa, joka jäi vasta pari kuukautta sitten pois pelistä Eliaksen allergisoiduttua sillekin. Ajattelin listata tähän muutaman ruoan, mitä söin ennen, ja syön nykyään näiden samojen asioiden kanssa kamppailevien helpotukseksi.

aamupala

Ennen: Kaurapuuroa vaniljajugurtilla (joo tiedän, todella eriskummallinen yhdistelmä, mutta TOIMII!)

Hetki sitten: hirssipuuroa mustikka-soijajugurtilla

Nyt: hirssipuuroa hirssihiutaleista, mustikkakiisseliä (tapiokalla suurustettu) tai Bonnen soseita

lounas

Ennen: riisiä, kanakermakastiketta, feta-salaattia, juomana piimä

Nyt: quinoaa, kana-kookoskastiketta (joskus heitän sekaan pilkottuja kuivahedelmiä), vihersalaattia (kurkku-rypäle-punasipuli, rucola, jäävuorisalaatti), juomana mantelimaito

välipala

Ennen: maitokahvi, jugurtti, hedelmä tai makea leivos

Nyt: kahvi tai tee mantelimaidolla, omena/päärynä/mustikkapaistos tai kuivattuja hedelmiä

päivällinen

Ennen: juusto-kinkkuruisvoileipä, feta-salaattia, uunijuureksia (bataatti, porkkana, lanttu, sipuli yms.)

Nyt: (hirssirieskaa), vihersalaattia, uunijuureksia (kukkakaali, lanttu, parsakaali, ruusukaali, kesäkurpitsa, sipuli, öljyä, hunajaa+mausteita), uunilohi kookosmaidossa, quinoaa

Iltapala

Ennen: hedelmiä tai jugurttia

Nyt: mustikka(-vadelma)kiisseliä, hedelmiä tai hirssi-puolukkapuuroa

Ylläolevat ovat siis aika karkeita esimerkkejä siitä millä korvaan aikaisemmin syömäni ruoka-aineet. Onneksi peruna on ollut aina toissijainen ruoka-aine meidän keittiössä, joten suurta tuskaa siitä luopumisesta ei ole tullut. Ainoa varsinainen ongelma saattaa tulla siinä kohtaa, kun etsii kaupasta gluteenittomia leipiä, sillä nehän on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta täynnä perunaa. Tosin meidän kohdalla, kun siis mikään muukaan vilja ei sovi, ongelmaa ei ole kun pelkkää hirssiä sisältävää kaupallista leipää ei valmisteta missään. Aluksi leivän tuska oli melkoinen, mutta nykyään hädintuskin tulee koko leipä mieleen. Silloin tällöin leivon hirssirieskoja, mitkä ovat kyllä oikeasti aivan sairaan hyviä!

Hirssi-puolukkavispipuuro
Aikaisemmin olin todellinen jugurtin suurkuluttaja. Vielä hetki sitten pystyin syömään Alpron mustikkajugurttia (mikä siis on oikeasti ainoa hyvänmakuinen soijajugurtti, muut maistuvat samalle kuin nuoleskelisit metallitankoa), mikä oli loiva lasku tähän jugurtittomaan elämään. Nykyään korvaan nämä mieliteot kiisseleillä, joita yleensä on aina jääkaapissa. Onneksi tärkkelyksistä meille sopii tapiokatärkkelys, jota voi käyttää ihan samalla tavalla kuin peruna-, maissi- tai ohratärkkelystä.

Ruoan lisäkkeenä taas quinoa on ihan ehdoton ykkönen. Sehän on todella loistava vilja, siis paljon ravinteikkaampi kuin esimerkiksi sitä hyvin paljon muistuttava riisi. Se on myös hyvin kuitu- ja proteiinipitoinen, ja sen kyllä huomaa jos on jättänyt quinoan syömättä! Nälkä alkaa nimittäin kurnimaan suht nopeasti syönnin jälkeen. Quinoaa keitellessäni lisään vielä sekaan punaisia linssejä, mitkä myös ovat hyviä kuidun ja proteiinin lähteitä.

Lihaa tai kalaa syön myös nykyään paljon enemmän kuin aikaisemmin. Ennen söin tosiaan yhden varsinaisen liha-aterian päivässä, ja toinen oli yleensä kasvisateria. Nyt on pakko syödä useammin juuri tuosta edellä mainitusta syystä, siis nälästä. Annoskoko on myös paljon isompi kuin aikaisemmalla ruokavaliolla, ja muutenkin minusta tuntuu että syön koko ajan. 

Onneksi herkuistakaan ei ole tarvinnut kokonaan luopua. Elämän pieni ilo on nykyään kuivatut hedelmät ja mantelit. Hampaat varmaan tykkää tosi paljon, kun lähes koko ajan käyn napostelemassa "jotain hyvää". Leivonnaispuoli on aika köyhää, mutta kyllä semmoset peruspaistokset onnistuu manteli- ja kookosjauhoistakin. Ja ehkä minun makuaistini on kokenut täydellisen uudistumisen, mutta kyllä ne mun mielestä on todella hyviäkin. Hirssijauhoissa on mun mielestä vähän semmoinen pistävä sivumaku, joten kamalasti en niitä viitsi käyttää leivonnassa. Poika kyllä vetää hyvin mielellään hirssijauhoista keitettyä puuroakin!

Hyviä löytöjä nämä, mutta myös Lidlin savumantelit
ovat todella hyviä!


Mitään ravintomääriä en ole koskaan ruokavaliostani laskenut, enkä ole päässyt myöskään ravitsemusterapeutille tämän asian tiimoilta. Joskus kyselin neuvolasta, mutta sain vastaukseksi jotain ympäripyöreää "sitten kun lapsi on vuoden ikäinen" -muminaa. Purkista otan täydennyksenä monivitamiinia ja kalkki-d-valmistetta, siis silloin kun muistan. Ehkä tässä kuitenkin ollaan jo voitonpuolella, eikä tämä enää niin vaikeaa ole edes noudattaa kun tietää, että seuraavana yönä saa (ehkä) nukkua vähän paremmin. Enemmän minua jännittää se tuleva, kun tätä dieettia pitää alkaa purkamaan. Mahtaa painokäyrä vetää aika kovan nousukiidon jos jatkan eväiden puputtamista samaan tahtiin.

(Olimme muuten vauvamuskarissa tämän viikon maanantaina. Siellä tuli puheeksi imetysdieetit, jolloin kerroin näistä rajoituksistamme. Eräs maidoton, todella laiha äiti, tuumasi siinä minua katsellen että "et ole kuitenkaan tuon laihempi". Hmm, selvä, olenhan minä ihan normaalipainoinen, ja samassa painossa kuin ennen raskauttakin. Ehkä minä vaan syön paremmin ja olen kekseliäämpi tän ruokavalioni kanssa, etten pääse laihtumaan. Tosin eipä musta anorektikkoa saa tekemälläkään kun ruoka maistaa liian hyvin.)

Lisäsin muuten tuohon sivupalkkiin linkin Blogloviniin. En tiedä onko siitä mitään lisäiloa, mutta siinähän se nyt töröttää. Ainakaan näin kertasilmäyksellä en itse mitenkään innostunut asiasta, mutta ehkä mä jossain vaiheessa pääsen siihen sisälle.


6 kommenttia:

  1. Googlettelin tässä hakusanalla "tiukka imetysdieetti" ja päädyin blogiisi. Ajattelin jättää kommenttiakin, vaikken ole ehtinyt lueskella kuin vasta tämän yhden postauksen. Meillä nyt vajaa puolivuotias lapsi oireili pariviikkoisesta asti ja muutamia kuukausia neuvolan ja julkisen sekä yksityisen puolen lääkäreiden kanssa taisteltuani saatiin todetuksi, että varsin allerginen tapaus palleroisemme on. Oli lähteä järki, kun joka paikassa vain todettiin, että jaa-a, esikoinen ja äiti ei siis taida tietää, että lapsi nyt kommunikoi itkemällä, ei sillä mitään ripulia ole, ei se mitään maitoa oksenna, ei sen vaipassa verta ole, vauva-arki on raskasta, yritä asennoitua paremmin.

    Itseltäni on jäänyt pois maito, kotimaiset viljat, kala, soija, kananmuna, pähkinät ja manteli, palkokasvit, selleri, tomaatti, suklaa ja sitrushedelmät. Kun tilanne meni lapsosen kanssa oikein pahaksi ja rajoitukset paukahtivat kunnolla päälle, oli kyllä hiukan sormi suussa, että mitäs nyt voi syödä. Aluksi kun eri ruokia oli jätetty pois yksi kerrallaan ja olin ehtinyt tottua maidottomuuteen ja sitten vehnän, ohran ja rukiin puuttumiseen. Mutta hetken hämmästeltyäni ja nälkää kärsittyäni aloin itsekin selvittää asiaa ja totesin, että hei, maailmahan on edelleen täynnä kaikkea hyvää. Toisaalta kaikki liian hyvä, mitä olin väsyneenä ja nälissäni vauva-arkeen totutellessani mättänyt, jäi pois ja sitä myöten sitten viimeiset raskauskilotkin. Pääsin myös ravitsemusterapeutille heti, kun neuvolassa tajusin pyytää. Seuraava aika sovittiin parin kuukauden päähän sekä mua että lasta ja kiinteiden aloittamista ajatellen. Tosi kummallista, ettet itse ole päässyt!

    Nyt ruokapuoli toimii, maitoakin tulee jopa enemmän kuin silloin, kun sain syödä mitä tykkäsin. Ja jotenkin mielestäni kaikki se, mitä saa syödä, maistuu erityisen hyvälle. Välillä kyllä iskee mielipaha, kun ei saa jotain herkkuja ja kaikki pikaruoka ja einekset ovat hätätilanteessakin yleensä mahdottomia vaihtoehtoja. Mutta en viitsi kovasti omaa kohtaloani surra, kun lapsi tässä enemmän kuitenkin huolettaa. Siis jos allergiat eivät mene pois ajan kanssa, niin kyllä se surettaa. Itsehän tässä voi aina lohduttautua sillä, että jonakin päivänä kaikki entiset ruoat ovat taas syötävissä. Ja juurikin tuo, että miten mahtaa sitten painokäyrän käydä (ei ehkä haittaisi, jos tässä nyt vielä pari kiloa lähtisi, koska kyllä niitä takuulla tulee tulevaisuudessa takaisin).

    Toistaiseksi tällä dieetillä kaikki on hyvin, mutta aina pelottaa, kun vaippaa vaihdetaan tai lapsi on tavallista pitempään kärttyinen ja itkuinen. Kieltämättä mietin, pitäisikö luopua paprikastakin, mahtaako broileri allergisoida, naudan olen jättänyt jo pois. Mansikoita en uskalla syödä, omenaa syön huonolla omatunnolla. Siemeniä en uskalla käyttää, kurpitsansiemeniä lukuun ottamatta. Ja jännityksellä odotan sitäkin, että kun nyt kiinteitä kohta aloitellaan, mahtaako mikään käydä...

    Mutta tsemppiä sinne teille! Ja anteeksi kun käyn purkamassa blogissasi näin pitkästi. Ei ole lähipiirissä muita samassa tilanteessa ja tuntuu, että monesti läheiset ajattelevat, ettei se nyt niin justiinsa voi olla ja että tämä on ennemminkin ruoalla pelleilyä kuin oikeasti tarkkaa ja välttämätöntä hommaa.

    VastaaPoista
  2. Kiva kun jätit kommentin! Ja tänne saa purkaa ihan vapaasti! Vertaistuki on ihan parasta tässäkin asiassa :)

    Ja onpas ikävä kuulla miten takkuinen alkutaival teillä on ollut, saat täydet sympatiani! Valitettavasti voin sanoa, ettei tarinasi ole mitenkään ainutlaatuinen, sillä allergioiden vähättely on ajettu nyt todella syvälle maamme terveydenhuollon uumeniin säästöjen toivossa :/ Taisin jopa lukea jonkun artikkelin, missä allergioiden todettiin johtuvan huonosta vuorovaikutuksesta vanhempien ja vauvan välillä. Siis ihan oikeasti ja vakavalla mielellä kirjoitettuna. Mitäs tuohon nyt voi edes enää sanoa… Onneksemme meidän kohdalla (ehkä kun lapsi on jo toinen?) vähättelevää asennetta ei ole ollut oikeastaan ollenkaan. Neuvolasta emme saaneet mitään apua (se on vaan hormoninäppyä!), joten menimme suoraan yksityiselle tutkimuksiin. Ensimmäinen kohtaamamme lastenlääkäri ja allergologi suitsutti tietysti meillä heti, ettei imetysdieetistä mitään apua ole (kirjoittelin tästä sinisilmäisesti silloin blogiinikin, doh miten tyhmä voi ollakin!), ja että lapsi on vain atooppinen. Ja sattuu nyt vain nukkumaan huonosti, niinkuin jotkut vauvat tekee. Onneksi toinen kohtaamamme lastenlääkäri oli tätä vanhaa koulukuntaa, joka tiesi imetysdieetin todella purevan, ja saimme apua oikeastaan eka käynnistä alkaen. Hänen kauttaan päädyimme sitten tälle nykyiselle hoitavalle allergialääkärillemme, joka ei todellakaan vähättele mitään ja uskoo vanhempien oirekuvaukset kyseenalaistamatta. Mutta eikö olekin ihanaa kun syy lapsen oireille ja itkuisuudelle sitten löytyy. Saa tavallaan synninpäästön, ettei olekana huono äiti, ja että niille oireille voi oikeasti tehdä jotain!

    Onpas teilläkin melkoinen lista vältettävistä aineista :/ Mulla oli myös alussa todella musertavat fiilikset aina kun tajusi, että jotain piti jättää pois. Mutta jos nyt sanottaisiin, että jätäppä hirssi, kana yms. pois niin tekisin vain työtä käskettyä sen enempää murehtimatta, koska niinkuin sanoit, maailma on hyvää ruokaa täynnä! :) Noita pienempiä ruokia (niinkuin juuri paprika) voi jättää kyllä ihan surutta pois pariksi viikoksi, ja kokeilla sitten uudelleen, niin näkee tuleeko selviä oireita. Jotenkin tuntuu, että joitain aineita pystyy syömään pieniä määriä, mutta toisista tulee pienestäkin määrästä heti oireita. Tuossa kanassahan (samaten possu, nauta) saattaa olla se ongelma, että ne on ruokittu viljalla, joka saattaa sitten sitä kautta aiheuttaa herkille oireita. Minusta näyttää, että maidon kautta tuo ei aiheuta oireita niin herkästi, mutta jos annan suoraan lapselle monena päivänä kanaa, niin siitä sitten tulee oireita.

    Minä muistan kanssa miten kovasti jännitti kiinteiden aloittaminen, ja varsinkin kun ensimmäinen (Muksun riisipuuro) osoittautui ihan katastrofaaliseksi. Onneksi niitä sopivia sitten alkoi löytyä enemmältikin, joten jaksettiin vain hitaasti ja sitkeästi kokeilla. Riittävä kärsivällisyys ja pitkät kokeiluvälit on tässä SE juttu! Melkein suosittelisin aloittamaan kiinteät rotaatiolla, niin se varmasti auttaisi elimistöä kestämään uudet aineet paremmin :)

    Ja kiitos tsempeistä! Lähetän niitä kovasti takaisin :) Jos olet Facebookissa, niin suosittelen lämpimästi liittymään sellaiseen ryhmään kuin "Allergialasten vanhemmat":
    https://www.facebook.com/groups/366944760020326/

    Tuolla ei KUKAAN koskaan kommentoi, että lapsesi allergiat ovat vain pelleilyä, ja väitä että "anna nyt vain sitä jugurttia, ei se niin tarkkaa ole". Ryhmä on täynnä näitä superallergisten lasten vanhempia, ja heidän tarinoitaan. Itse olen saanut sieltä paljon hyviä vinkkejä korvikkeista, allergiatuotteista, rotaatiosta, kokeiltavista ruoka-aineista yms. Ja vaikka ei aktiivisesti keskusteluun osallistuisikaan, niin aina voi vaikka vain lukea ja saada sitä kautta vertaistukea!

    VastaaPoista
  3. Kiitos tuhannesti tuosta Facebook-vinkistä! Sitä kautta löytyi sitten Suolioireiset Allergialapset ry:kin - vaikkakin alkoi ihan itkettää, kun ekana huomasin tarinan siitä, kuinka "pienet vauvat itkee paljon". Olet ihan oikeassa, oli todella helpottavaa saada diagnoosi tälle tilanteelle. Siihen asti tosiaan olin ajatellut, että olen huono äiti, muut vain osaavat hoitaa vauvaansa paremmin ja asenteessani on jotain vikaa, kun en jaksa uskoa, että tilanne meillä olisi normaali. Joka aamu tsemppasin itseäni, että nyt on uusi päivä ja tänään keksin jonkin keinon olla lapsen kanssa paremmin, ettei raukka koko ajan ole itkuinen ja saisi nukuttuakin. Teen enemmän, olen parempi, mitä tahansa vaaditaan. Eikä kuitenkaan koskaan mikään kunnolla auttanut ennen kuin alkoi muuttaa omaa ruokavaliotaan. Imetysdieetti siis todellakin toimii.

    Vieläkin suututtaa, etten vain aikaisemmin tehnyt oma-aloitteisesti asialle jotain, kun kuitenkin tajusin neuvolassa ja lääkäreillä kysellä, että eikö tämä nyt voisi olla allergiaa. Käsittämittömintä on neuvolan puolelta (käyrien tuijottamisen ohella) edelleenkin se, että vaikka meidän tiedoissa on merkinnät kaikista lääkäri- ja sairaalakäynneistä (jouduttiin välillä jäämään veren vuoksi osastolle tarkkailuunkin pariksi päiväksi), neuvolalääkäri 4-kuukautisneuvolassa edelleen oli sitä mieltä, että paisuttelen tätä asiaa. Vieläkin suututtaa, kun ajattelen sitä tilannetta. Viimeksi terkkari vähän huomautteli mulle, kun ei olla aloitettu kiinteitä. Eikä tahtonut millään uskoa, kun yritin selittää, että sairaalasta nimenomaan kiellettiin aloittamasta, koska suoli ei ole ollut kunnossa. Lapsi on ollut tähän mennessä viidenneksen lyhyestä elämästään antibioottikuurilla, mutta jostain syystä neuvolassa ei mikään tahdo mennä jakeluun.

    Mutta kiitos siis vertaistuesta ja vinkeistä! Jään seuraamaan blogiasi. Kunpa vain mahdollisimman moni tietämättään allergista vauvaa hoitava ja olonsa epätoivoiseksi kokeva vanhempi saisi apua ja tukea tilanteeseen ajoissa. Vähättely pahentaa tätä asiaa ja saanee helposti ainakin ensimmäisen lapsen vanhemmat tosiaan uskomaan, että vika on omien korvien välissä, kun ei ole aikaisempaa kokemusta vauva-arjesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että sait edes jotain apua täältäkin! Jos joku hyötyy tästä minun sepustuksestani, niin olen ikionnellinen :)

      Sitä tosiaan luottaa aika sokeasti ammattihenkilökuntaan, varsinkin jos itsellä ei ole mitään kokemusta asioista. Sen takia minusta on väärin, että tällaista imetysdieettejä vastustavaa propagandaa levitelläään niin urakalla ja sokeasti asiakkaita kokonaisuutena katsomatta. Eihän se Käypä Hoito -suosituskaan ihan täysin niitä torppaa, ja siellähän lukeekin, että "harvat" voivat siitä hyötyä. Mutta se on luettu monien lääkärien toimesta "ei kukaan". Mutta on tosiaan ihan käsittämätöntä tuo teidän neuvolan toiminta. Kyllä vauvallakin on oikeus kivuttomaan elämään, ihan samalla tavalla kuin aikuisellakin. EI kukaan aikuinen varta vasten söisi ruokia, joista paskoo maha kuralla ja kipeänä monta viikkoa, tai raapii ihonsa vereslihalle kutinasta. Puhumattakaan siitä, että valvoisi kaiket yöt oireiden takia… Turhaan syyttelet itseäsi, kyllä nuo teitä hoitaneet ammattihenkilöt ovat vastuussa tuosta tilanteestanne. En usko hetkeäkään etteikö muka kenellekään olisi allergiat tulleet mieleen :( Ja tuo neuvolalääkärin kommentti paisuttelusta on ihan uskomaton, huh huh! Toivottavasti voitte valita seuraaville käynneille eri lääkärin!

      Tervetuloa seuraamaan tilannettamme! Vertaistukea ei voi koskaan olla liikaa :)

      Poista
  4. Ah niin, pakko vielä lisätä. Meidänkin pikkuisemme on pitkään ja hartaasti toivottu ja odotettu - 3 vuotta meni yrittäessä. Tähän allergiahommaan se "liittyy" niin, että rakkaat sukulaiset ovat mm. kysyneet, oltaisiinko nähty lapsen saamisen eteen niin paljon vaivaa ja peruttaisiinko koko juttu nyt jos voitaisiin, kun tilanne kerran on osoittautunut niin hankalaksi. Että mitä että!? Eli vertaistuelle ja ymmärrykselle on tosiaan ollut tarvetta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ihmiset on ajattelemattomia! Ihanko oikeasti ne odottaa, että sanoisitte mieluummin jättäneenne lapsen tekemättä?! Huomaa, miten "helpolla" toiset ihmiset ovat päässeet elämässä. Minun mielestäni tämä allergiajuttu ei vedä puoliksikaan vertoja sille lapsettomuuden tuskalle. Se on meidän elämämme tragedia, vaikkakin sai onnellisen lopun. Ei missään nimessä tämä pieni vastoinkäyminen nimeltä allergia, koska tästä selvitään takuulla! Lapsen hymy, silitys, onnellisuus, pelkkä olemassa olo, saa unohtamaan kaiken mielipahan mikä joskus pimeinä hetkinä saattaa ottaa vallan.

      Poista